Voice of Freedom Повна версія

Valemiljardööri kiersi New Yorkin luksuskoteja – välittäjät ihmettelivät, aikooko hän asua niissä

· Culture

Taiteilija Andi Schmied kiersi Manhattanin luksustorneja miljardööriksi tekeytyneenä. Helsingissä hän kävi 4,4 miljoonan euron asunnossa. Oliko luksus samaa?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Onko tuo alkuperäinen?

Unkarilainen arkkitehti ja taiteilija Andi Schmied osoittaa ruskeaa kakluunia, joka seisoo helsinkiläisessä arvoasunnossa.

Ollaan Etelärannassa kivenheiton päässä Kauppatorilta. Kiinteistönvälittäjä Manna Satuli esittelee Ylen pyynnöstä Schmiedille suomalaista luksusta, 260 neliön kokoista asuntoa, jonka hintapyyntö on noin 4,4 miljoonaa euroa.

Se ei ole paljon New Yorkin hintoihin verrattuna.

– Lähes kohtuuhintainen, Satuli naurahtaa.

Schmied nyökyttelee. Hän on kiertänyt asuntoja, joiden hinta on moninkertainen. Nyt hän vierailee Aalto-yliopistossa kertomassa taideprojektistaan, jonka aikana hän kävi katsomassa noin 150 Manhattanin luksusasuntoa.

Ne sijaitsivat pilvenpiirtäjissä, joista osa kohosi jopa näköalatasanteestaan tunnettua Empire State Buildingia korkeammalle.

Kalleimmat maksoivat yli sata miljoonaa dollaria.

Schmied halusi päästä kuvaamaan luksuspilvenpiirtäjistä aukeavia yksityisiä näkymiä. Ainoa keino oli tekeytyä ostajaksi. Hän väitti olevansa unkarilainen miljardööri Gabriella Schmied.

Rahasta puhuttiin vain miehelle

Newyorkilaisille välittäjille Schmied kertoi, että hänen miehensä on Zoltan, jolla on taidegalleria ja antikvariaatti Budapestissa.

Todellisuudessa Zoltan on hänen ystävänsä.

Schmied loi itselleen ultrarikkaan identiteetin sen perusteella, mitä välittäjät hänestä olettivat: onko hänellä autonkuljettajaa, kokkia, lastenhoitajaa. Kyllä.

– He heijastivat minuun käsityksensä siitä, millainen tällainen ihminen on, ja siitä tuli Gabriella, Schmied sanoo.

Yksi välittäjä kysyi, onko hän koskaan matkustanut metrolla. Toinen esitteli erillistä sisäänkäyntiä, joka takasi, ettei lasta ja lastenhoitajaa tarvinnut aina kohdata.

Kun puhe kääntyi rahaan, välittäjät osoittivat sanansa aina puolisolle: ”Kerro miehellesi, että tämä on hyvä sijoitus.”

Varallisuustietoja keräävän Altratan mukaan lähes 90 prosenttia maailman ultrarikkaista eli yli 30 miljoonan dollarin omaisuuden omistajista on miehiä.

– Kun ostajana on nainen, kyse on yleensä miehen rahoista. Välittäjät olettivat samaa minusta, Schmied sanoo.

Luksus on kaikkialla samanlaista

Manhattanin luksusasunnoissa kierrellessään Schmied teki havainnon: ne muistuttivat kaikki toisiaan.

– Niissä oli käytetty samoja materiaaleja, niissä oli sama huonejärjestys, ja Central Parkin ympärillä kaikilla oli samat näkymät.

Eräänlainen luksuksen ”yleismaku” takasi, että asunnot oli helppo myydä eteenpäin.

Schmied on tutkinut samaa ilmiötä muuallakin. Dubaissa luksus tarkoittaa huviloita keinotekoisilla saarilla. Lontoossa talojen alla sijaitsevia luksusbunkkereita.

– Nämä ovat hyperluksuksen ääripäät kiinteistöalalla, mutta vähemmän äärimmäisiä versioita on kaikkialla, myös Suomessa, Schmied sanoo.

Hän ajattelee, että myös Etelärannan asunto edustaa ilmiötä: On neutraalia vaaleanharmaata sisustusta, on näkymiä, on huonekorkeutta, on marmorialtaita, on Mielen kodinkoneet keittiössä.

– Tämä on vain vaatimattomampi versio samasta. Kaikkialla kopioidaan ääripäätä ja tehdään siitä paikallinen versio.

Aiotteko todella asua täällä?

New Yorkissa Schmied huomasi, että osa asunnoista on tyhjillään.

– Aina, kun kerroin, että tämä huone olisi mieheni ja tämä minun, välittäjät hämmästyivät: Aiotteko todella asua täällä?

Asunnot eivät aina ole ostajille koteja vaan sijoituksia, eräänlaisia pankkitilejä.

– Ihmisillä, joilla on tällaisia asuntoja, on keskimäärin useita vastaavia yhtä arvokkaita maailmalla: yksi Los Angelesissa, yksi New Yorkissa, Schmied sanoo.

Wall Street Journalin mukaan yhdessä Billionaires’ Row’n luksustorneista yli kolmannes arvokkaimmista asunnoista oli todennäköisesti kakkoskoteja.

Schmiedistä tilanne on absurdi.

– Kaupungissa, jonka asuntokriisi on maailman pahimpia, rakennetaan satojen neliöiden asuntoja pelkkään sijoitustarkoitukseen.

New Yorkissa on alettu verottaa yli viiden miljoonan dollarin arvoisia kakkosasuntoja heinäkuusta 2026 lähtien.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa

Kiinteistönvälittäjä Manna Satuli kertoo, että asuntojen luksus alkaa Suomessa 1,5 miljoonasta eurosta. Kalleimman hänen myymänsä asunnon hintapyyntö oli 10 miljoonaa.

Suomessakin on jo taivaita kurkottavia uusia torneja, mutta Satulin mukaan luksusta edustavat täällä uusrenessanssi- ja jugend-rakennukset, eivät pilvenpiirtäjät.

– Luksuksena pidetään sitä, että on avarat näkymät: merta tai puistoa. Jos toinen talo on suoraan vastapäätä, se ei ole paras osoite, Satuli sanoo.

Suurin osa Satulin ostajista on suomalaisia tai suomalaistaustaisia. Tänä vuonna hän on myynyt asuntoja Monacossa ja Dubaissa asuville pariskunnille, jotka pakenevat kesän kuumuutta entiseen kotimaahansa.

Pelkästään ulkomaalaisia ostajia on vielä vähän.

– Se saattaa kyllä muuttua, kun tulee kuumempaa ja kuumempaa ilmastoa, Satuli sanoo.

Meillä seiniin sijoittavat myös palkansaajat

Juttua varten haastateltujen tutkijoiden mukaan ilmiö näkyy Suomessa toisin. New Yorkin kaltaista luksusta on meillä hillinnyt julkinen asuntopolitiikka. Samoille alueille voi nousta valtion tukemia Ara-vuokra-asuntoja, hintasäänneltyjä hitas-asuntoja ja vapaarahoitteisia koteja, jolloin eri tuloryhmät asuvat lähekkäin.

Yksittäisten luksusasuntojen sijaan kansainvälinen pääoma ja suuret sijoittajat ovat ostaneet kokonaisia kiinteistöjä ja asuntosalkkuja.

Myös tavalliset palkansaajat ovat sijoittaneet seiniin. Raha on virrannut pieniin vuokra-asuntoihin, joita rakennettiin runsaasti nollakorkojen aikaan. Sittemmin buumi on hiipunut.

Suomalainen vauraus myös piiloutuu. Kansainvälisesti osoitettaan häpeävät yleensä köyhien alueiden asukkaat, mutta Helsingin yliopiston pro gradua varten tehdyssä kyselyssä osa Espoon Westendin arvoalueella asuvista paljasti, etteivät he kehtaa kertoa asuinpaikkaansa.

Helsingissä luksus ei kurota taivaisiin

Schmiedin mukaan jokin on Suomessa toisin. New Yorkin tornitalot ovat uusia ja Etelärannan asunto rakennettiin 130 vuotta sitten.

Helsinkiläisen asunnon ikkunasta näkyvät ruotsinlaivat, jonkin verran merta, ja kohta myös arkkitehtuuri- ja designmuseo, jota rakennetaan rannalle.

– New Yorkin asunnoissa korostuu se, että ollaan kaiken yläpuolella. Katsot alaspäin kohti kaupunkia ja eräällä tapaa myös muuta yhteiskuntaa. Täällä me olemme kolmannessa kerroksessa. Se ei ole samaa ”olemme kaiken yläpuolella” -luksusta.

Schmiedin kymmenen vuotta sitten alkaneesta New Yorkin projektista syntyi kirja Private Views: A High-Rise Panorama of Manhattan (2021).

Juttua varten on haastateltu myös Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaraa ja vanhempi tutkija Johanna Liliusta Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.

Tekijät