Valion maksama hinta maidontuottajille laski 3 senttiä litralta heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Edellisen kerran tuottajahinta laski huhtikuussa 3,5 senttiä litralta. Pudotusten seurauksena keskimääräinen tuottajahinta painui alle 50 sentin maitolitralta.
Samaan aikaan lannoitekauppa avautui viime kesää korkeammissa hinnoissa ja nyt Venäjä ilmoitti kahdeksankertaistavansa Suomeen tulevien tavarajunakuljetusten tariffit. Päätöksen seurauksena lannoitteita Venäjältä tuonut Fertilog ilmoitti lopettavansa tuonnin.
– Viime aikojen uutiset nostavat ymmärrettävästi esiin kysymyksen maitotilojen kannattavuudesta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) kommentoi Iltalehdelle sähköpostitse.
Tuottajahinnan lasku pienentää suoraan maitotilojen tuloja ja monien tuotantotarvikkeiden, kuten lannoitteen ja polttoaineen hinnat taas pysyvät korkealla.
Kymmenien tuhansien tappiot vuosittain
Maitoyrittäjät ry:n puheenjohtajan ja maidontuottaja Tuomas Pietiläisen tilalla uusi hinnanalennus merkitsee reilu 4 000 euron kuukausittaista tulonmenetystä. Kun mukaan lasketaan myös huhtikuun hinnanlasku, maitotilistä jää hänen mukaansa pois jo yli 8 000 euroa kuukaudessa.
– Kyllä se on iso raha. Yli 10 prosenttia maidontuotannosta tulevasta liikevaihdosta, hän kertoo.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) mukaan Suomessa on noin 3 700 maitotilaa. Keskimäärin yksi tila tuottaa noin 47 000 litraa maitoa kuukaudessa. Valion tämänvuotiset hinnanalennukset merkitsevät keskivertotilalle yli 3 000 euron tulonmenetystä kuukaudessa eli lähes 37 000 euroa vuodessa.
Pietiläisen mukaan hinnanlasku tuntuu erityisen raskaalta siksi, että tilojen kustannukset eivät samaan aikaan pienene. Hän arvioi hinnanlaskun pakottavan monia tiloja säästämään. Kyse on Pietiläisen mukaan merkittävästä muutoksesta kaikille maidontuottajille.
Tämän viikon uutiset Valion uudesta hinnanalennuksesta ja lannoitemarkkinoiden epävarmuudesta kiristävät tuottajien tilannetta.
– Ei voi olla niin, että ainoa joustava elementti ruoantuotannossa on viljelijä. Jos kustannukset nousevat, niiden pitäisi näkyä myös tuotteiden hinnoissa, kuten kaikessa muussakin liiketoiminnassa, Pietiläinen sanoo.
Suomalaiset maitotilat ovat vähentyneet jo pitkään. Rakennekehitys on Pietiläisen mukaan ollut ”todella rajua”.
Vuonna 1963 Suomessa oli vielä yli 246 000 maidonlähettäjää. Nyt maitotiloja on enää noin 3 700, MTK:n tilastoista selviää. Maitotilojen määrä on laskenut vuosittain noin 7–8 prosenttia aina edelliseen vuoteen verrattuna.
Vaikka tilojen määrä on vähentynyt voimakkaasti, maidontuotanto on pysynyt varsin vakaana: vuosittainen maidontuotanto on noin 2,1 miljardia litraa. MTK kertoo tuotannon keskittyneen yhä suuremmille tiloille ja lehmien tuotoksen kasvaneen.
Maidontuotannolla on MTK:n mukaan tärkeä rooli ruokaturvan, huoltovarmuuden ja maaseudun elinvoiman turvaamisessa.
Ratkaisuna sopiva hinta
Valio on maidontuottajien omistama osuuskunta, joka maksaa tuottajille tuotteiden myynnistä kertyvien tulojen perusteella.
– Kyllä hinnan pitäisi olla korkeampi, mutta ei meillä olisi mitään hätää, jos kuluttajat ostaisivat pelkästään kotimaisia tuotteita, Pietiläinen sanoo.
MTK:n mukaan maitotilojen kannattavuus riippuu siitä, että koko maitoketju toimii ja tuotannon kustannukset saadaan katettua markkinoilta. Maatalouspolitiikan tehtävä on turvata suomalaisen maidontuotannon kilpailukyky, järjestö sanoo.
– Pohjoinen sijainti, pitkät etäisyydet ja korkea kustannustaso asettavat tuotannolle haasteita.
Pietiläinen huomauttaa myös, että suomalaiset tuottajat ovat epäreilussa kilpailuasemassa ulkomaisiin verrattuna.
– Suomessa tuotannolle asetetaan tiukat kriteerit, jotka aiheuttavat kustannuksia. Silti kaupan hyllylle voidaan tuoda halvempia tuotteita, joita ei ole tuotettu samoilla vaatimuksilla. Siinä on iso epäkohta.
Alan ongelmia ei Pietiläisen mukaan ratkaista maataloustuilla. Ainoa kestävä ratkaisu on se, että tuotteista saadaan niille kuuluva hinta.
– Eurot on se, mikä motivoi jatkamaan. Eihän kukaan tuota ruokaa velvollisuudentunteesta, Pietiläinen sanoo.
