Valtaisa kriisi lihateollisuudelle – Asiantuntija arvioi tappioiden määrää

Huoli pois. Afrikkalainen sikarutto (ASF) ei välttämättä nosta makkaroiden ja muiden sianlihasta valmistettavien tuotteiden kuluttajahintoja juuri lainkaan.

– On hyvä muistaa, että tuottajan osuus kuluttajahinnasta on varsin pieni. Se lisähinta ei paljoa kuluttajaa hetkauta, jonka tuottaja tarvitsee selvitäkseen tästä, arvioi MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg arvioi.

Åbergin mukaan tavallinen kuluttaja ei luultavasti huomaisi sikarutosta aiheutuvia hinnanmuutoksia kaupassa.

– Ei tässä varmaan mitään ASF-hintapiikkiä tule näkymään.

Sikarutto aiheuttaa sikatilallisille kustannuspaineita sianlihan viennin laskun takia. Sianlihan vienti Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan on katkennut Virolahdella havaitun sikaruttotapauksen takia.

Pattitilannetta ratkotaan paraikaa kulisseissa. Åbergin mukaan Suomen ja Kaukoidän maiden viranomaisten kesken neuvotellaan nyt sopimuksista, joilla sianlihan vientiä voisi jatkaa niin pian kuin mahdollista.

– Tarvitaan niin sanottu regionalisaatiosopimus näiden maiden kanssa. Eli viranomaisten välinen sopimus siitä, millä ehdoin sianlihan vientiä voidaan jatkaa näihin maihin turvallisesti. Sopimuksella voidaan myös osoittaa, että taudin leviämisvaaraa ei ole.

– Näitä neuvotteluja on käyty jo ennakkoon, mutta sopimus ei ole vielä valmis. On kiireinen asia, että sopimusneuvotteluja saadaan nopeasti eteenpäin, Åberg valottaa.

Jopa vuosien tauko

Åbergin mukaan Kaukoidän maat suhtautuvat hyvin vakavasti sikaruttoon ja muihin eläintauteihin. Sen sijaan kaukaisista vientimaista esimerkiksi Uusi-Seelanti suhtautuu paljon höllemmin.

– Tauon pituus viennissä määrittelee pitkälti sen, millaiset taloudelliset vaikutukset ovat. Joka tapauksessa puhutaan kymmenistä miljoonista euroista, vaikka tämä olisikin väliaikainen viennin pysähdys.

HK Foodsin toimitusjohtaja Juha Ruohola arvioi Maaseudun Tulevaisuudelle, että vientikielto Kaukoitään voisi kestää jopa kolme vuotta.

– On huono tilanne, jos se niin pitkään kestää. Tavoitteena on, että paljon nopeammin pitää saada kauppa käyntiin. Mutta jos kestää kolme vuotta, niin puhutaan kyllä satojen miljoonien eurojen tappioista, Åberg kertoo.

Monet sikatilat olivat ahtaalla jo ennen ensimmäistä Suomessa todettua sikaruttotapausta. Tuottajien pitää paikata puuttuvat vientitulot jostain muualta.

– Jos vienti tökki ja lihatalojen tilityskyky heikentyy, niin lähtökohtaisesti pitää kotimarkkinoille myytävästä lihasta saada parempaa hintaa, että tuotanto pysyy kannattavana.

Valtio hätiin?

MTK:ssa toivotaan Åbergin mukaan, että tarpeen vaatiessa valtio pystyisi tukemaan sikatilallisia. Hän ei usko, että sikarutto pääsisi Suomessa leviämään tuotantolaitoksiin.

– Sinänsä tilanne on hallinnassa. Tilanne on ihan erilainen kuin vaikkapa Virossa, jossa sikaruttoa on ollut tuotantosikaloissa. Meillä tautisuojaus toimii, eikä ole pelkoa siitä, että tämä leviäisi tuotantoeläimiin.

– En sano, että tämä on katastrofi, mutta ei tämä ainakaan paranna jo valmiiksi tiukkaa tilannetta. Tässä täytyy koko ketjun tehdä töitä sen eteen, ettei kotimainen sianlihan tuotanto romahda tämän takia, Åberg tuumaa.

Sikaruttoa löydettiin Virolahdella luonnonvaraisista villisioista. Tautia aiheuttavaa virusta todettiin kuolleina löytyneissä villisian porsaissa. Tauti ei tartu ihmisiin.

Tällainen tauti afrikkalainen sikarutto on

Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen ja minisikojen vakava verenvuotokuumetauti. Sitä aiheuttaa ASF-virus, johon ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoja, kertoo Ruokavirasto. Tautia esiintyy useissa Euroopan maissa.

Afrikkalaisen sikaruton akuutissa muodossa sian ensioire on korkea kuume (yli 40,5 °C). Siihen saattaa liittyä apatiaa, ruokahaluttomuutta, vaikeutunutta tai nopeaa hengitystä sekä silmä- ja sierainvuotoa.

Lisäksi sioilla voi esiintyä muun muassa oksentelua, ummetusta ja ripulia. Myös äkkikuolema ilman edeltäviä oireita on tyypillistä.

Ruokaviraston mukaan afrikkalaista sikaruttoa on syytä epäillä myös sellaisissa tapauksissa, joissa oireilevia eläimiä on vain muutama tai oireet ovat lieviä. Itämisaika on yksittäisissä eläimissä 5 -15 vuorokautta.

Mahdollisesta tautiepäilystä tulee ilmoittaa virkaeläinlääkärille välittömästi.

Taudin varhainen toteaminen ja leviämisen tehokas estäminen on tärkeää, koska siihen ei ole olemassa hoitoa, Ruokavirasto painottaa.