Valtiovarainministeriö esittää Luota tulevaan -virkapuheenvuorossaan, että alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin siten, että ikäraja nousisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes alin vanhuuseläkeikä olisi 70 vuotta. Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä sidottaisiin jälleen elinajanodotteen kehitykseen nykyjärjestelmän tapaan.
Eläkeiän nosto liittyy VM:n laskelmissa siihen, että jatkossa huomio tulisi kiinnittää erityisesti työurien pidentämiseen ja pienten lasten vanhempien osallistumisasteen nostamiseen. Konkreettisia vaihtoehtoja ovat vanhuuseläkeiän noston lisäksi työkyvyttömyyseläkkeiden ikäsidonnaisen erityisharkinnan poistaminen, työttömyysturvan jäljellä olevien ikäpoikkeusten poistaminen sekä kotihoidontuen poisto.
Rakenteellisten työllisyystoimien vaikutukset toteutuvat asteittain, ja erityisesti eläkeikää koskevien muutosten täysimääräiset vaikutukset näkyisivät VM:n mukaan vasta pitkällä aikavälillä.
– Alustavien laskelmien perusteella eläkeiän nostamisen työllisyysvaikutus voisi olla noin 50 000–120 000 työllistä. Kotihoidon tuen poistamisen tai olennaisen lyhentämisen vaikutukseksi voidaan alustavasti arvioida noin 10 000 työllistä, VM laskee.
VM:n mukaan monet toimintaympäristön muutokset haastavat Suomea. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen mahdollisuudet olisivat heikkenemässä. Muutos suosii VM:n mukaan yhteiskuntia, jotka pystyvät uudistumaan maailman mukana, hyödyntämään teknologiaa ja säilyttämään kansalaisten luottamuksen myös epävarmoina aikoina.
– Suomen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yhteistä päämäärää sekä kykyä tehdä päätöksiä ja toimeenpanna ne. Kaikki tarvittavat uudistukset ovat toteutettavissa, VM:n valtiosihteeri, kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo.
VM: Julkisen talouden kestävyys voidaan turvata
VM:n mukaan Suomen julkisen talouden tilaa on kohennettava nopeasti, jotta voimme pysäyttää velkaantumisen kierteen, kääntää velkasuhteen laskuun ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan perustan.
VM:n mukaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen vaatima sopeutus voidaan toteuttaa ensisijaisesti vain menosäästöillä ja veronkiristyksillä.
– On kuitenkin tärkeää sitoutua myös talouskasvun edellytyksiä vahvistaviin rakenneuudistuksiin. Sopeutuksen mittaluokka on niin suuri, ettei mitään menojen tai tulojen kokonaisuutta voi jättää tarkastelun ulkopuolelle.
Toimien kohdentamisessa tulee VM:n mukaan ottaa huomioon niiden vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen sekä eriarvoisuuteen ja ympäristöön. Kokonaisarvio sopeutuskokonaisuuden vaikutuksista tulisi tehdä jo hallitusneuvotteluissa.
– Julkisen talouden sopeutusurakka on nyt valitettavasti niin suuri, että se väkisinkin vaikuttaa monen suomalaisen arkeen. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että hyvinvointivaltio voidaan rahoittaa tulevina vuosina ja että valtio voi mahdollisten kriisien aikana tukea taloutta ja suomalaisten toimeentuloa, VM:n talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja sanoo.
Tulevina vuosina tekoäly voi VM:n mukaan tuoda merkittäviä hyötyjä palveluihin, työelämään ja koko yhteiskuntaan.
VM: Kasvun kannustimia tulee parantaa
Yksityisen sektorin tuottavuuskasvu syntyy yrityksissä niiden investoinneista ja innovaatioista. VM:n mukaan valtion rahoitus tulisi kohdentaa uudelleen kasvua edistäviin ja uudistaviin tukiin ja rahoitusinstrumentteihin.
– Esimerkiksi valtion pörssiomistuksia voisi myydä 2–3 miljardilla eurolla ja kohdistaa varat ei-listattuihin voimakkaaseen kasvuun pyrkiviin yrityksiin.
Yritystuet tulee keskittää sellaisiin tukimuotoihin, joiden vaikuttavuudesta on uskottavaa näyttöä.
– Potentiaalisesti karsittavia yritystukia löytyy sekä suorien yritystukien että verotukien puolelta satojen miljoonien eurojen edestä.
Lisää korkeakoulutettuja ja lukuvuosimaksut peliin
Suomen tulee nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten määrää. Korkeakoulujen rahoituspohjaa tulee VM:n mukaan laajentaa ottamalla käyttöön esimerkiksi lukuvuosimaksut myös niille kotimaisille tutkinto-opiskelijoille, jotka suorittavat toista saman tason tutkintoa.
Toisen tutkinnon maksullisuus voisi VM:n mukaan lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien mahdollisuuksia päästä aloittamaan opinnot.
Nuorten työllisyyden edistämiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi on varmistettava, että jo ensimmäinen ammatillinen perustutkinto antaa riittävät taidot ja osaamisen työllistymistä varten.
Rakenteellisissa työllisyystoimissa tulee VM:n mukaan kiinnittää huomiota työurien pidentämiseen ja pienten lasten vanhempien osallistumisasteen nostamiseen. Esimerkiksi eläkeiän nostamisella ja kotihoidontuen poistamisella voisi olla pitkällä aikavälillä merkittävä työllisyysvaikutus.
Julkisen sektorin tehtäviä karsittava
Julkisen talouden sopeutustarpeen vuoksi Suomessa tulee tarkastella kaikkien julkisen sektorin toimijoiden ydintehtäviä sekä sitä, mistä voisimme tarvittaessa luopua.
– Hallituksen tulisi linjata hallitusohjelmassa mahdollisimman konkreettisesti julkisen hallinnon mahdollisesti karsittavista tehtävistä. Ydintehtävät ja tärkeimmät palvelut voidaan turvata sillä, ettei yritetä tehdä kaikkea.
Rakenteellisia muutoksia tulee VM:n mukaan tehdä niin valtionhallinnon, kuntien kuin myös hyvinvointialueiden osalta.
Vähemmän kuntia
Kuntarakenne on VM:n mukaan saatava kestävälle pohjalle
– Kuntasektoria on uudistettava niin, että kuntien määrä vähenee. Väestökehityksen ja taloudellisen kantokyvyn eriytyminen kunnissa on johtanut siihen, että nykyisellä kunta- ja tehtävärakenteella ei voida jatkaa, VM linjaa.
Tavoitteena ovat elinvoimaiset ja taloudellisesti kantokykyiset kunnat, jotka pystyvät hoitamaan tehtävänsä ja järjestämään lakisääteiset palvelut.
– Jos kuntarakennetta ei pystytä uudistamaan riittävän kantokykyiseksi, tulee vaihtoehdoksi myös joidenkin tehtävien siirrot kunnilta hyvinvointialueille tai valtiolle.
Karsimalla käytettävissä olevat taloudelliset resurssit voitaisiin VM:n mukaan suunnata vahvemmin palvelujen järjestämiseen hallinto-organisaatioiden toiminnan sijaan. - Kuntien määrän vähenemisen julkisen talouden vahvistamispotentiaali on jopa 220 miljoonaa euroa riippuen yhdistymisten laajuudesta ja määrästä. Tämä voisi myös lisätä yksityisen sektorin työvoiman saatavuutta, VM laskee.
Vähemmän hv-alueita
Hyvinvointialueiden kykyä selvitä tehtävistään tulee VM:n mukaan vahvistaa
– Tulevaan hallitusohjelmaan tulisi sisältyä selkeät askelmerkit, joilla hillitään hyvinvointialueiden eriytymiskehitystä ja varmistetaan nykyistä vahvempi kyky järjestää palveluja eri puolilla Suomea. Rakenteen tulee kestää väestökehitykseen ja palvelutarpeen kasvuun liittyvät haasteet. Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluita.
Järjestämisvastuun edellytyksiä voisi VM:n mukaan parantaa esimerkiksi vähentämällä hyvinvointialueiden määrää merkittävästi, keskittämällä tehtäväkohtaista järjestämisvastuuta ja vahvistamalla merkittävästi alueiden yhteistyötä lainsäädännöllä sekä siirtämällä järjestämisvastuun valtiolle.
Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu tulisi VM:n mukaan keskittää ilman uusia hallinnollisia rakenteita. Lisäksi sairaalaverkkoa tulisi muokata niin, että se vastaa tulevaa väestökehitystä ja palvelutarvetta.
Virkapuheenvuoro on VM:n näkemys yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi
– Virkapuheenvuoron avulla valtiovarainministeriö tarjoaa kansalaisille, poliitikoille ja sidosryhmille tietoa talous- ja hallintopolitiikan nykytilasta, haasteista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista
VM:n mukaan virkapuheenvuoro on valmisteltu ministeriön laajalla asiantuntijajoukolla. Kyse on virkakunnan asiantuntija-analyysistä ja arviosta. Kansan vaaleilla valitsemat päättäjät tekevät päätökset talous- ja hallintopolitiikan suunnasta.
