Vantaan areenan taustalla vyyhti – Yhtiö maksuvaikeuksissa

Vantaan Kivistön areenahanke on noussut julkisen keskustelun keskiöön Garden Helsinki -kohun myötä. Kivistön areenahankkeen taustavaikuttajat ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään siihen, ettei kilpailevia areenahankkeita kohdeltu heidän mielestään tasapuolisesti.

Voimakkaan julkisen kritiikin saattelemana hallitus päätti luopua Garden Helsingille luvatusta ehdollisesta 35 miljoonan euron valtiontuesta.

Kivistöön suunnitteilla oleva Arena 3.3 olisi hankeyhtiön Arena 3.3 Oy:n mukaan 21 000 katsojan konsertteihin ja 17 000 katsojan urheilutapahtumiin soveltuva Pohjoismaiden kolmanneksi suurin ja Suomen suurin sisätapahtuma-areena. Areenan yhteyteen on tarkoitus rakentaa myös hotelli sekä ravintolapalveluita.

Areenan rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä. Iltalehti selvitti, mitä areenayhtiön rahoitusjärjestelyistä tiedetään.

”Ei mitään kontaktia”

Areenayhtiön 200 miljoonan euron rahoitus on ollut kuukausien mittaan tapetilla. Viime viikolla Ylen MOT uutisoi, että yhtiölle rahoitusta hankkivan EPower Capital -sijoitusyhtiön varatoimitusjohtajana esiintyvä nainen liittyy useisiin väitettyihin sijoitushuijauksiin Yhdysvalloissa.

Iltalehden tavoittama hankejohtaja Pepe Perkiö pitää MOT:n uutista virheellisenä. Hänen mukaansa jutussa kerrottu henkilö ei liity Kivistön areenahankkeeseen.

– Emme ole ikinä tavanneet henkilöä. Ei yhtään sähköpostia, ei yhtään puhelua, ei mitään kontaktia kyseisen henkilön kanssa. Hän on töissä meidän sopimuskumppanin sisaryhtiössä meidän tiedon mukaan ja meillä ei ole sopimussuhdetta siihen yhtiöön, missä hän on töissä, Perkiö sanoo.

Perkiön mukaan hallihankkeen rahoitukseen tarvittavat 200 miljoonaa euroa tulevat Arabiemiraateista EPower Capitalilta, jonka kanssa areenayhtiöllä on sopimus. Perkiö ei ota kantaa sijoitusyhtiön rahoitusjärjestelyihin, eikä rahojen alkuperään.

– Se on tietenkin heidän sisäinen asia, miten he ovat omat rahansa ja rahoitussopimuksensa eri pankkilaitosten tai rahoituslaitosten kanssa tehneet ja niitähän emme voi kommentoida.

Perkiötä harmittaa, että Arabiemiraateista hankitusta rahoituksesta ”halutaan tehdä niin iso mörkö” Suomessa, vaikka esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo (kok) teki tammikuussa 2025 vienninedistämismatkan Arabiemiraatteihin.

– Sitten meillä on itsenäinen toimija Suomen Vantaalta, joka on oma-aloitteisesti käynyt samantyyppisesti siellä tutustumassa kulttuuriin, yrityksiin, rahoitusmahdollisuuksiin ja tuo sieltä Suomeen investoinnin. Sitten ensimmäinen, mitä tehdään, niin pyritään vesittämään koko asia, että tämän on pakko olla huijaus tai että nämä jätkät eivät tiedä, mitä he tekevät.

Luottoluokitus ”kriittisen huono”

Suomen Asiakastiedon yritysdataan perehtynyt tuotepäällikkö Jaakko Nors näkee areenayhtiön taloustilanteen synkkänä. Yrityksen luottoluokitus on C ja riski saada maksuhäiriö seuraavan 12 kuukauden aikana erittäin suuri.

– Yrityksen luottoluokitus on kriittisen huono suorastaan heikoin, mitä voi olla, Nors sanoo.

Arena 3.3 Oy sai kesäkuussa trattaprotestin eli maksuhäiriömerkinnän 819 euron suuruisesta laskusta. Myös aiemmin yrityksellä on ollut useita maksuviiveitä velkojilleen.

– Siitäkin huolimatta, että tuo trattaprotesti on euromääräisesti pieni, yritys on kupsahtanut kaikkein heikoimpaan luottoluokitukseen. Tämän yrityksen kanssahan suositellaan pelkästään käteiskauppaa.

Yritys on toimittanut kaupparekisteriin vain lyhennetyn tuloslaskelman. Se estää arvioimasta yhtiön toiminnan todellista volyymia ja projektikulujen rakennetta. Norsin mukaan yrityksen luottoluokitusta painavat alaspäin tuoreen makuhäiriömerkinnän lisäksi tilinpäätöstiedot ja vastuuhenkilöiden taustat.

– Sieltä löytyy kummaltakin taustahenkilöltä muista yrityksistä maksuhäiriömerkintöjä ja seuraamusmaksuja. Lähinnä kaupparekisterin sanktioita siitä, että tilinpäätöstietoja ei ole muista yrityksistä toimitettu.

Positiivista on, että yhtiön omavaraisuusaste 72,8 prosenttia on suhteellisen korkea. Lisäksi yritys on kertonut julkisuudessa huomattavasta 200 miljoonan euron rahoituksesta.

– Se tietysti muuttaa tätä kuviota koko lailla erilaiseksi. Tämän tyyppisessä hankkeessa, missä tulosta ei saada pitkään aikaan ja eletään tavallaan sillä omalla kassalla, kyseessä on muutoinkin aika tyypillinen asetelma. Mutta tässä vaiheessa vielä ennen kuin rahoitusta on tullut, niin rapatessa on roiskunut joka tapauksessa.

– Tilinpäätöstietojen osittainen julkaisematta jättäminen herättää puolestaan kysymyksiä siitä, miksi tietoja ei ole julkaistu laajemmin.

Myös kilpailevan areenahankkeen Garden Helsingin taustayhtiön Projekti GH Oy:n taloustietoja on ruodittu kovin sanankääntein. Kauppalehden analyytikko Ari Rajala arvioi heinäkuun alussa Iltalehdelle, että yhtiö on konkurssikypsä eikä selviä ilman lisärahoitusta.

Kivistön areenan hankejohtajan Pepe Perkiön mukaan jokainen saa itse muodostaa oman näkemyksensä Arena 3.3:n taloustilanteesta.

– Kun homma menee eteenpäin vauhdilla ja meille tulee isommat rahoituserät, jokainen voi päätellä sitten, mikä se tilanne on, Perkiö sanoo.

Riita insinööritoimiston kanssa

Hankeyhtiö Arena 3.3 Oy sai kesäkuussa 2025 yksipuolisen tuomion, jossa yritys velvoitettiin maksamaan velkomuskanteen nostaneelle insinööritoimistolle, BTA Engineer Oy:lle, noin 50 000 euroa viivästyneitä konsultointipalkkioita sekä korko-, perintä- ja oikeudenkäyntikuluja.

Arena 3.3 Oy:n ja insinööritoimiston välillä oli ollut konsultointisopimus, jossa Arena 3.3 Oy oli toiminut tilaajana ja insinööritoimisto hankekehitys-, rakennuttamis- ja konsultointipalveluiden tuottajana. Perkiö toimi kyseisen insinööritoimiston toimitusjohtajana ja jätti toimitusjohtajan tehtävänsä heinäkuussa 2024.

Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen ja velka on kokonaan maksettu.

Hankekehitysyhtiötä vastaan on myös vireillä saman velkojan nostama 10 000 euron velkomuskanne Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Insinööritoimisto vaatii haastehakemuksessa, että Arena 3.3 Oy velvoitetaan maksamaan toimitilakuluja insinööritoimiston toimitilojen käyttämisestä.

Perkiön mukaan vireillä oleva kanne on perusteeton.

– Meillä on selkeästi konsulttisopimus pohjautunut yleisiin sopimusehtoihin, joissa mainitaan ihan selvästi, että konsultin palkkio sisältää yhtiön yleiskulut ja yhtiön yleiskulut sisältävät taas toimistovuokran, Perkiö sanoo.