Venäjä: Olemme avoimia uusille ehdotuksille

Zaharova Ukrainasta: Olemme avoimia uusille ehdotuksille

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova​ sanoi Venäjän olevan avoin uusille ideoille ja ehdotuksille Ukrainan suhteen, uutistoimisto Reuters kertoi.

Zaharova kommentoi asiaa sen jälkeen, kun ukrainalaislähde kertoi Reutersille viime viikolla, että yhdysvaltalaiset ja ukrainalaiset viranomaiset olivat keskustelleet ilmatulitauosta.

Viranomaiset olivat keskustelleet tulitauon ehdottamisesta Venäjälle.

Venäjä sanoi maanantaina, ettei se ollut nähnyt mitään yksityiskohtaista tietoa uudesta ehdotuksesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaavat huomenna Washingtonissa.

Itävalta pidentää asepalvelusta – Syynä Venäjä

Itävallan hallitus aikoo pidentää asepalveluksen keston kuudesta kuukaudesta yhdeksään kuukauteen Ukrainan sodan vuoksi, uutistoimisto Reuters kertoi.

Itävallan hallituksen mukaan kysymys on sopeutumisesta sodan muuttamaan turvallisuusympäristöön.

Neutraalina pysyttelevän Itävallan asevoimat ovat vuosikymmenten ajan toimineet pääasiassa väestönsuojelutehtävissä.

Asevoimat ovat avustaneet pelastusviranomaisia luonnonkatastrofeissa, kuten tulvissa ja maastopaloissa ja osallistuneet rajavalvontaan laittomien maahanmuuttajien pysäyttämiseksi.

Itävalta on jo vuosien ajan pyrkinyt vahvistamaan ja varustamaan puolustusvoimiaan paremmin. Viranomaiset ovat pitkään arvioineet, ettei maa nykyisellään kykenisi puolustautumaan ulkopuolisen toimijan vakavaa hyökkäystä vastaan.

– Turvallisuusolosuhteet ovat muuttuneet perustavanlaatuisesti viime vuosien, kuukausien ja viikkojen aikana. Unelma pysyvästä rauhasta Euroopassa särkyi viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan, liittokansleri Christian Stocker sanoi lehdistötilaisuudessa sotilaskasarmeilla Salzburgin ulkopuolella.

Hänen mukaansa hybridioperaatiot ja kybersodankäynti lukeutuvat uusiin uhkiin.

– Nämä kehityskulut osoittavat selvästi, että Itävallan on aiempaa enemmän huolehdittava omasta toimintakyvystään, omavaraisuudestaan ja väestön suojelusta, hän lisäsi.

Tällä hetkellä itävaltalaiset pojat ja miehet voivat yleensä noin 18 vuoden iässä valita joko asepalveluksen tai yhdeksän kuukauden mittaisen siviilipalveluksen. Siviilipalveluksessa työskennellään tyypillisesti esimerkiksi ambulanssissa tai vanhainkodeissa.

Hallitus aikoo mahdollistaa myös siviilipalveluksen vapaaehtoisen pidentämisen kahdella kuukaudella.

Lisäksi hallitus suunnittelee siirtymistä reserviläismalliin, jossa varusmiesten olisi suoritettava kertausharjoituksia kymmenen vuoden sisällä varsinaisen palveluksen päättymisestä. Asepalveluksen houkuttelevuuden lisäämiseksi on suunnitteilla etuja, kuten lomapäiviä sekä kuukausikorvauksen kaksinkertaistaminen 1 000 euroon.

Muutosten toteuttaminen edellyttää kuitenkin lainsäädännön hyväksymistä kahden kolmasosan enemmistöllä parlamentissa. Hallitus tarvitsee siihen joko oppositiossa olevien vihreiden tai äärioikeistolaisen vapauspuolueen (FPÖ) tuen.

Näitä neuvotteluja ei ole vielä aloitettu.

Venäläismies teki raa'an kaksoismurhan – Sitten hän teki diilin valtion kanssa

Entisen vaimonsa ja tämän poikaystävän murhasta tuomittu venäläismies taistelee parhaillaan Ukrainan sodassa, riippumaton venäläismedia Meduza kertoi.

Kirill Tšeplygin murhaaman ex-vaimon äidin mukaan mies allekirjoitti sopimuksen Venäjän puolustusministeriön kanssa ja lähti rintamalle.

Tšeplygin oli pyytänyt jo esitutkinnan aikana, että hänet lähetettäisiin rintamalle, jotta hänen ei tarvitsisi kärsiä rangaistustaan.

Murhatun ex-vaimon äidin mukaan Tšeplygin lähti rintamalle 9. kesäkuuta. Samana päivänä tuli voimaan oikeuden päätös, jolla Tšeplyginiltä vietiin vanhemmuuteen liittyvät oikeudet.

Raaka teko

Oikeus tuomitsi 35-vuotiaan Tšeplyginin 19 vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen kahdesta erityisen raa'alla tavalla tehdystä murhasta joulukuussa 2025.

Hän oli hyökännyt saman vuoden helmikuussa veitsen kanssa uhriksi joutuneen pariskunnan kimppuun naisen kotitalon porraskäytävässä ja murhasi heidät sitten kadulla.

Tšeplygin oli tapahtuma-aikaan eroamassa vaimostaan.

Naisen äiti joutui katsomaan tyttärensä murhaa ikkunasta. Syyttäjien mukaan Tšeplygin jatkoi hyökkäystä tahallaan "sillä hän halusi aiheuttaa erityistä kärsimystä vainajan äidille".

Naisen ystävä kertoi viestipalvelu Telegramissa, että uhri oli päättänyt hakea avioeroa kymmenen yhdessä vietetyn vuoden jälkeen. Eropäätös liittyi naisen mukaan miehen kontrolloivaan käytökseen sekä henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan.

Naisen tytär oli murhan aikaan viisivuotias.

Miehen kotikaupungin asukkaat laativat vetoomuksen, jossa vaadittiin, ettei miestä vapautettaisi. Vetoomuksen allekirjoitti yli 11 000 ihmistä.

Naisen omaiset pelkäsivät, että armahduksen saatuaan Tšeplygin palaisi ja veisi heidän lapsenlapsensa.

Iran uhkaili Ukrainaa – Zelenskyiltä tiukka vastaus: "Mitä odotat?"

Presidentti Zelenskyi vastasi Iranin esittämään uhkaukseen, kertoo The Kyiv Post.

Ukraina iski viime viikolla iranilaiseen alukseen Kaspianmerellä ja Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baqaei kertoi maanantaina, että maa aikoo vastata iskuun.

– Se oli vaarallinen ja uhkarohkea teko, johon emme missään nimessä jätä vastaamatta, Baqaei sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Baqaei myös kuvaili iskua Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastaiseksi ja lisäsi Ukrainan toimilla olevan varmasti ”ennalta-arvaamattomia seurauksia”

Zelenskyi on aiemmin kertonut Ukrainan iskeneen Kaspianmerellä liikkuneeseen venäläisalukseen ja aluksiin, joita käytettiin Iraniin kytkeytyvän sotilaslastin kuljettamiseen.

Zelenskyiltä kysyttiin Iranin uhkauksesta Sky Newsin haastattelussa.

–  Mitä odotat, kun Iran on toimittanut uuttaa teknologiaa Venäjälle sodan ensimmäisestä vuodesta lähtien? Zelenskyi vastasi.

Presidentti myös huomautti Iranin toimittaneen Venäjälle Shahed-lennokkeja, joita se on käyttänyt ilmaiskuissaan muun muassa Ukrainan kaupunkeihin. Myöhemmin Venäjä on saanut Iranilta luvan valmistaa samoja lennokkeja lisenssillä itse,

– Mitä he tekisivät? Hyökkäsivätkö he meitä vastaan? Luulen niin, Zelenskyi jatkaa vastaustaan.

Pähkähulluja vaatimuksia Venäjältä: "Tulemme vaatimaan Euroopalta korvauksia"

Venäjä aikoo hakea Euroopan mailta korvauksia sen Ukrainan sodassa kokemista tuhoista, kertoo venäläinen oppositiomedia The Moscow Times.

Aikeen ilmoitti Venäjän duuman kansainvälisten asioiden valiokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Aleksei Tšepa.

– Tulemme vaatimaan Euroopalta korvauksia, ja tätä kysymystä pidetä�än jatkuvasti esillä. Olen täysin varma, että meillä on riittävästi voimaa pakottaa Eurooppa tekemään niin, Tšepa kertoi venäläismedia Lentalle.

Samanlaisen lausunnon esitti myös Venäjän liittoneuvoston jäsen Aleksandr Vološin, joka edustaa Venäjän itseensä laittomasti ja yksipuolisesti liittämää Donetskin kansantasavaltaa.

Vološinin mukaan Ukrainan tulisi korvata Venäjän valtaamien alueiden kokemat tuhot, mutta se tuskin pystyy siihen itse. Tästä syystä Vološinin mukaan myös Ukrainaa tukeneiden valtioiden tulisi osallistua korvauksiin.

– Jos länsimaiden hallitukset löysivät satoja miljardeja aseiden toimittamiseen, niiden on ymmärrettävä, että ennemmin tai myöhemmin niiden on maksettava tuhotuista kaupungeista, kouluista ja sairaaloista.

Vološinin mainitsemat alueet, kuten Donbas, Zaporižžja ja Herson ovat laillisesti osa Ukrainaa, vaikka Venäjä pitääkin niitä laittomasti hallussaan. Vološin myös toistaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin valheellisia väitteitä siitä, että Ukraina olisi aloittanut "hyökkäyssodan".

Todellisuudessa Venäjä aloitti sodan Ukrainassa jo vuonna 2014 valtaamalla Krimin niemimaan. Vuonna 2022 se kasvoi laajamittaiseksi hyökkäyssodaksi.