Ukrainaa laajemman ratkaisun sorvaaminen Venäjän hyökkäyssotaan nousee esiin Yhdysvaltain hallinnon puheissa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi torstaina Valkoisessa talossa Vladimir Putinin erityisedustajan Kirill Dmitrijevin ja väitti Ukrainan sodan olevan lähellä ratkaisua. Trump vihjaili myöhemmin Ukrainaa laajemmasta, koko Eurooppaa koskevasta sopimuksesta.
– Siitä tulee sopimus. Siitä tulee suuri sopimus, ja se tulee koskemaan muutakin kuin Ukrainaa... Voisin jopa sanoa, että se saattaa koskea koko Eurooppaa. Siitä tulee suuri, kaunis sopimus, ja kaikki tulevat olemaan innoissaan, Trump sanoi.
Yhdysvallat ei voi tehdä ratkaisuja Suomen tai Euroopan puolesta, huomautti asiaan tuoreeltaan tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
Yksityiskohdat siitä, mitä Trumpin vihjaama sopimus tarkoittaisi, eivät ole tiedossa. Trumpin hallinto ja Venäjä ovat viritelleet muun muassa massiivista talousyhteistyötä.
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori Arto Luukkanen Aleksanteri-instituutista kirjoitti jo aiemmin tällä viikolla Puheenvuoro-blogissaan Venäjän ”rauhanvaatimuksista”. Hän ennakoi tuolloin, että Venäjän vaatimukset niin sanotusta Euroopan turvallisuusjärjestyksestä ja presidentti Vladimir Putinin usein esillä pitämät hyökkäyssodan ”juurisyyt” nousevat jälleen esiin.
– Ne epäilemättä tulevat nyt syksyn ja kevään turvallisuuspoliittisen keskustelun polttavaksi aiheeksi. Mikäli ne sellaisiksi hyväksytään.
Juurisyyt tarkoittavat Putinin perusteettomia väitteitä Venäjään Ukrainan vuoksi ja Naton laajentumisen vuoksi kohdistuneesta uhasta, millä Venäjä perustelee hyökkäyssotansa aloittamista. Luukkanen varoitti tilanteesta, jossa Yhdysvaltain hallinto ottaa Venäjän vaatimukset omakseen neuvotteluissa.
– Mikäli USA:n hallinto ja Trump näkevät tässä Venäjän viestissä mahdollisuuden rauhantunnusteluiden pohjaksi, merkitsee se suoraa uhkaa Baltialle, sekä Suomelle että Ruotsille, hän kirjoittaa.
– Juurisyiden tunnustaminen vie pohjan pois atlanttiselta turvallisuuspolitiikalta Pohjolassa. ”Juurisyy” merkitsee paluuta tilanteeseen ennen [vuotta] 1997, Luukkanen kirjoittaa viitaten Itä-Euroopan maiden kutsumiseen puolustusliiton jäseniksi.
LUE MYÖS
Uusi Suomi ja Puheenvuoro osa Iltalehteä
Uusi Suomi on siirtynyt osaksi Iltalehteä ja blogipalvelu Puheenvuoron ulkoasu on uudistunut.
Blogipalvelussa kirjoittajat julkaisevat kirjoituksensa itse.
Haluatko perustaa oman blogin? Ohjeet täällä.
Lue Arto Luukkasen blogikirjoitus:
Historia – Hitlerin ja Putin ase imperiumin rakentamisessa
Luukkanen muistuttaa, että ennen Ukrainan sotaa Venäjä lähetti uhkavaatimuksen EU:n jäsenille ja myös Suomelle.
– Kyseisessä ultimaatumissa annettiin ymmärtää epäsuorasti, että Baltian maat kuuluvat (ja tietysti myös Suomi) kuuluivat Venäjän etupiiriin ja että lännen pitäisi palata ennen vuotta 1997 olleeseen poliittiseen tilanteeseen. Rauha oli mahdollista varmistaa purkamalla Naton olemassaolo ko. alueelta, tutkija kertaa.
Tässä järjestelyssä Suomelle oli varattu alistuvan kumppanin osa.
– Se merkitsee sitä, että historian perusteella meillä olisi velvollisuus ymmärtää naapurin ”legitiimejä” turvallisuustarpeita. Refleksiivisen hallinnan logiikan mukaan meidän itsemme pitäisi turvallisuuspolitiikassamme ymmärtää nämä tarpeet ja ennen kaikkea se, että Venäjän sotilaalliset edut ajavat itsenäisyytemme ylitse.
Luukkanen kommentoi blogikirjoituksessaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren puhelua Putinin kanssa. Keskustelu oli Stubbin mukaan ”suora ja asiallinen”, mikä selkosuomeksi Luukkasen mukaan tarkoittaa sitä, että oltiin eri mieltä. Stubb on kiistänyt, että Putin olisi luennoinut puhelussa Venäjän näkemyksiä, mutta Venäjän mediassa puhelun toteutuminen on nähty voittona, Luukkanen muistuttaa.