Venäjä uhkasi Suomea sotilasteknisillä toimilla – Tätä se voi tarkoittaa käytännössä

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova uhkasi Suomea maanantaina ”sotilasteknisillä toimilla” vastauksena Suomen lakimuutokseen, joka mahdollistaa ydinaseiden sijoittamisen Suomen maaperälle.

Zaharova ei kertonut, millaisista toimista olisi tarkemmin kyse.

– Tämä on tätä tyhjää länkytystä, jota Venäjältä on totuttu kuulemaan, sanoo Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.

Erityisesti vuoden 2022 jälkeen Venäjä on toistuvasti antanut julkisuuteen erilaisia uhkauksiksi luettavia kommentteja, joilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan ”informaatiotilaan”. Kastehelmen mukaan on ”hyvin vaikea sanoa”, mitä sotilastekniset toimet tässä nimenomaisesti tarkoittavat.

– Samantyyppisiä väljiä ilmaisuja on kuultu pitkin sotaa.

Kastehelmi ei pidä Zaharovan lausuntoa erityisen huolestuttavana. Muotoilukaan ei ole erityisen raju, kun kyse on sotilasteknisistä toimista.

– Siinä kuitenkin halutaan jollain lailla pehmentää sitä, että ei ainakaan ryhdytä suoriin sotilaallisiin toimiin, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi hyökkäystä. Nyt ollaan vielä tämmöisen jargonin tasolla.

Venäjä kasvattaa joukkojaan

Kastehelmi seuraa muun muassa satelliittikuvien perusteella Venäjän toimia Suomen rajan takana. Sen jälkeen kun Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä, Venäjä on alkanut määrätietoisesti kasvattaa sotilaallista voimaansa Suomen rajan läheisyydessä ja muun muassa toteuttanut sotilaspiiriuudistuksen. Venäjä on laajentanut Suomen rajan läheisyydessä olevia joukkoja ja perustanut kokonaan uusia joukkoja Suomen rajan läheisyyteen.

Jos Venäjä nyt jälleen lisää joukkojensa määrää Suomen rajan lähellä, on vaikea sanoa, onko kyseessä vastaus nimenomaan ydinasepäätökseen vai onko kyse vain siitä, että pidempään käynnissä ollut kehitys jatkuu. Näin on myös Petroskoin varuskunnan kohdalla.

Käytännössä Venäjän toimet ovat kuitenkin tähän mennessä olleet vain organisaatiotason muutoksia.

– Ne joukot ovat fyysisesti tällä hetkellä Ukrainassa taistelemassa, eivät täällä Suomen rajoilla.

Venäjä on myös toteuttanut erilaisia hybridioperaatioita, kuten masinoinut Suomen rajalle siirtolaisia. Pääasiassa Venäjä pysyttelee kuitenkin omalla puolellaan, eikä esimerkiksi tee ”jatkuvalla syötöllä” raja- tai ilmatilaloukkauksia Suomen puolelle tai muuten loukkaa Suomen koskemattomuutta.

Suomen päätös ei uhkaa Venäjää

Suomen päätös sallia ydinaseet Suomen maaperällä ei Kastehelmen mukaan millään tavoin uhkaa Venäjää. Ensinnäkään Nato ei Kastehelmen mukaan tarvitse Suomen maaperää, vaan Naton ydinsateenvarjo on ollut pystyssä jo ennen päätöstä. Natolle ei nyt aukea mitään sellaisia mahdollisuuksia, joita ei olisi ollut jo aiemmin.

Lisäksi on selvää, että nimenomaan Venäjä on hyökkäävä ja sotaa käyvä osapuoli.

– Mikään Naton toiminto ei koskaan luo uhkaa Venäjälle, ellei Venäjä itse aloita jonkinnäköisiä sotatoimia.

– Heillä voi sitten olla jotakin näkemyksiä siitä omasta turvallisuusympäristöstään, mutta ne eivät kohtaa todellisuuden kanssa. Heillä ei ole mitään legitiimejä turvallisuushuolia.

Suomen eduskunta hyväksyi kesäkuussa ydinenergialain muutoksen, joka mahdollistaa tietyissä tilanteissa ydinaseiden tuomisen Suomeen. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) vetosi poikkeuksellisesti ennen äänestystä kansanedustajiin ja sanoi muutoksen olevan välttämätön Suomen turvallisuudelle. Muutos on ollut Suomessa kiistelty, ja oppositio jätti siitä voimakassanaisen vastalauseen.