Yle lähti Venäjän ulkoministeriön mediamatkalle katsomaan tuhoja, joita Venäjä väittää Ukrainan droonien aiheuttamiksi. Matka jätti monta kysymystä avoimeksi.
ROSTOV/STAROBILSK Bussin ikkunasta näkyy ilmailmatorjunta-asemia. Ruohikolla kiitoratojen välissä partioi sotilaita.
On aurinkoinen aamupäivä toukokuun lopussa Etelä-Venäjän Rostovissa. Istun toimittajien joukossa matkalla siihen osaan Itä-Ukrainaa, jonka Venäjä on miehittänyt.
Venäjä kutsui Moskovassa työskenteleviä ulkomaisia kirjeenvaihtajia tutustumaan Ukrainan aiheuttamiin droonituhoihin. Tuhoja on ollut Moskovassakin, mutta niiden kuvaamisen Venäjä on kieltänyt rangaistuksen uhalla.
Venäjä haluaa näyttää meille tietyn väitetyn iskun tuhot Starobilskissa itäisessä Ukrainassa. Tapaus on hallinnut Venäjän mediaa päiväkausia.
Yle osallistui poikkeuksellisesti ulkoministeriön järjestämälle ja maksamalle matkalle, koska halusimme nähdä, miten Venäjä näyttää ja kehystää kärsimiään drooni-iskuja. Tällaisilla matkoilla järjestäjä päättää, mitä medialle näytetään, joten matka oli myös mahdollisuus havainnoida näitä Venäjän valintoja.
Kuvassa on vaurioitunut oppilaitos ja sen asuntola Starobilskissa.
Joukossamme on reilut 40 henkeä. Mukana ovat muun muassa Reuters, AFP, El Pais ja Italian yleisradio RAI. Lähdimme Moskovasta varhain aamulla Antonov 148 -matkustajasuihkukoneella.
Linja-auto odotti meitä sotilaslentokentän kiitoradalla. Nousimme bussiin rivakasti turvallisuussyistä.
Emme tiedä tarkalleen, mihin lentomme laskeutui, koska alueella ei ole kännykkäkenttää.
Venäjän armeija on hälytysvalmiudessa Ukrainan droonien varalta. Etäämpänä kiitoradalla näkyy katumaasturi, jonka lavalla on kaksi sotilasta. Heidän konetuliaseensa on suunnattu taivaalle.
Ja nyt linja-automme siis lähtee kohti Starobilskia, joka sijaitsee Venäjän miehittämällä Luhanskin alueella Ukrainassa. Matkanjärjestäjät kieltävät meitä kuvaamasta kahden tunnin ajomatkan aikana.
Maasto Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla on kumpuilevaa viljelysmaata. Rostov on Venäjän vilja-aitta, jonka maaperä on hedelmällistä ja pellot laajoja.
Maantie mutkittelee peltojen keskellä. Ohitamme muutaman hiljaisen maalaiskylän, yhden hylätyn avolouhoksen sekä teollisuuskombinaatin, joka näyttää suurelta ruukilta.
Tehtaan lähettyvillä tien varressa on tulipalossa vaurioitunut rakennus ja sen edessä romuksi palanut henkilöauto, joka on saattanut saada osuman droonista. Jokin räjähdys autoa ja rakennusta on vahingoittanut. Ympärillä on aseistautuneita sotilaita vartiossa.
Lisäksi näemme palanutta metsää, ehkä muutaman hehtaarin verran. Muuten sota ei näy.
Tienviitat eivät kerro, milloin siirrymme Venäjän Rostovista Ukrainan Luhanskiin.
Venäjä ja sen ohjailemat separatistijoukot ovat miehittäneet Ukrainan itäosia vuodesta 2014 alkaen. Tälle alueelle meillä ei olisi asiaa ilman miehittäjäviranomaisten, eli Venäjän, lupaa.
Videolla on kuvaa bussimatkasta Starobilskiin.
Opiskelijoita vai sotilaita?
Määränpäämme on ammatti- ja ammattikorkeakouluista koostuva koulukeskus. Venäjä väittää Ukrainan iskeneen keskukseen taistelukärjillä varustetuin droonein toukokuun 21. päivän vastaisena yönä ja tappaneen 20 oppilasta ja yhden muun henkilön. Haavoittuneita on Venäjän mukaan kymmeniä.
Ukraina on myöntänyt tehneensä drooni-iskun Starobilskin lähistölle tuona ajankohtana, mutta ei oppilaitokseen vaan sotilaskohteeseen.
Paikallisia asukkaita ei näy, kun saavumme perille. Koulukeskuksen edessä parveilee Venäjän valtion ohjaileman median väkeä sekä sotabloggareita ja -tubettajia maastopuvuissa, kypärissä ja luotiliiveissä. Tapahtumaa valvoo joukko venäläisiä sotilaita, joilla on kasvosuojukset tunnistamisen estämiseksi.
Meidät vastaanottaa väitetyn drooni-iskun tutkintakomitean johtaja, maastopukuinen sotilas Jelena Majakovskaja sekä Venäjän valtion ihmisoikeusvaltuutettu Jana Lantratova.
Naiset puhuvat siviileihin kohdistetusta terrori-iskusta. Lantratova kertoo tehneensä tapauksesta tutkintapyynnön YK:lle sekä useille muille kansainvälisille järjestöille. Iskun jälkeisenä päivänä Venäjä vaati YK:ta hätäistuntoon.
Oppilaitoksen asuntolassa asui Majakovskajan mukaan 14–20-vuotiaita nuoria, yhteensä yli 80. Venäjä kertoi asuntolan vaurioituneen pahoin taistelukärjellä varustetun droonin iskussa.
Näemme omin silmin, että jokin räjähde tosiaan on osunut ainakin viisikerroksisen talon ylimpään ja toiseksi ylimpään kerrokseen. Ne ovat osittain romahtaneet. Kerrostalon seinässä on suuri reikä. Arviolta kymmenesosa koko rakennuksesta on tuhoutunut.
Videolla on näkymiä tuhoutuneen oppilaitoksen alueelta.
Lisäksi alimmissa kerroksissa on huomattavia vaurioita, jotka Majakovskajan mukaan syntyivät taistelukärjen paineesta ja pienemmistä drooneista, joita iskeytyi tänne Venäjän väittämän mukaan samana yönä.
Oppilaitoksen kaksi muuta rakennusta näyttävät myös saaneen tuhoja. Niihin meitä ei päästetä turvallisuussyihin vedoten. Venäjän mukaan ne olivat hallintorakennuksia, joissa työskenteli opettajia ja muuta henkilökuntaa.
Toinen on palanut, ja toinen, yksikerroksinen rakennus, on romahtanut maan tasalle.
Venäjän miehityshallinnon julkaiseman nimilistan mukaan suurin osa kuolonuhreista oli nuoria naisia ja kaikki täyttäneet 18 vuotta.
– Tämä ei ole sotilaskohde. Tämä oli tahallista lasten murhaamista, ihmisoikeusvaltuutettu Lantratova väittää.
Majakovskajan mukaan muutaman tuhannen asukkaan Starobilskissa ei ollut sotilaita ennen iskua. Se kuulostaa oudolta, sillä Venäjän ja Ukrainan tiedetään sijoittaneen sotilaita alueelle, jossa on ollut iskuja. Starobilskin lähettyville on osunut drooneja aiemminkin.
Lantratova esittelee mukanaan tuomia kuvia, jotka hänen mukaansa ovat vuonna 2007 syntyneistä kuolonuhreista.
– Anja rakasti piirtämistä ja halusi opettajaksi. Tässä on Tanja. Hänkin tähtäsi opettajaksi ja teki töitä opintojensa ohella. Artjom halusi koodariksi. Sitten miehittämättömät lennokit tulivat yöllä useissa aalloissa 10–15 minuutin välein, Lantratova selittää.
Seuraavaksi meille esitellään palomies Sergei Tšvjagintsev. Hän kertoo osallistuneensa pelastustöihin.
– Olen ollut aiemminkin vaikeissa tehtävissä. Tämä oli kuitenkin raskaampi kuin mikään aiempi työtehtäväni, hän sanoo.
Tšvjagintsevin mukaan ”ilma suorastaan surisi drooneista”, kun hän saapui paikalle.
Videolla palomies Tšvjagintsev kertoo pelastustöistä 21. toukokuuta vastaisena yönä.
Ylen verifiointitiimi pyrki tarkistamaan, ovatko ihmisoikeusvaltuutetun näyttämät kuvat aitoja ja ovatko kuvien henkilöt iskun uhreja.
Yle selvitti myös tässä kuvassa pideltyjen kasvokuvien alkuperää:
Kaikki kuusi Ylelle näytettyä henkilöä löytyvät Venäjän julkaisemalta uhrilistalta. Neljästä Yle löysi tietoja ja kuvamateriaalia muista lähteistä. Kuvien kasvonpiirteet täsmäävät Ylelle näytettyihin kuviin.
Yksi uhreista oli mahdollista varmentaa kuolleeksi sosiaalisesta mediasta löytyvien tietojen ja itsenäisen Bereg-journalistiryhmän selvitystyön perusteella.
Lisäksi Bereg-ryhmä on vahvistanut kahden muun kuolleen. Neljännen henkilön kuolemasta on vahvoja viitteitä muissa medialähteissä.
Kahdesta väitetystä uhrista Yle ei löytänyt tietoja tai kuvia. Myöskään varmuutta kuolleiden kokonaismäärästä emme saaneet.
Oppilaitoksen pihalle on koottu hajonneiden droonien palasia.
Lähetämme kuvat palasista insinöörieversti-evp, drooniasiantuntija Jyri Kosolalle. Hän vastaa, ettei pysty kuvien perusteella sanomaan droonien alkuperästä mitään varmasti.
Seuraavaksi menemme sisään osin tuhoutuneeseen viisikerroksiseen rakennukseen.
Oppilaitoksen asuntolan ylimmät kerrokset ovat osittain romahtaneet.
Pakokauhun merkkejä
Majakovskaja kertoo, että alimmassa kerroksessa oli luokka ja ilmeisesti johtajaopettajan huone. Paikka on pahoin vaurioitunut.
Lattialla on katon ja seinän palasia, pöydiltä ja kaapeista lentäneitä esineitä sekä papereita.
Yläkerrosten asuinhuoneissa näkee sinne tänne lentäneitä tavaroita, vaatteita, oppikirjoja ja ruokia. Näyttää siltä, että huoneista on juostu ulos kiireesti.
Oppilaitoksen asuntolassa on tavaroita hujanhajan.
Huoneissa on kerrossängyt. Pöydillä ja kaapeissa on nuorten naisten tavaroita: kirjoja, meikkipusseja, vaatteita.
Joissakin huoneissa tulee vaikutelma, että tavaroita on aseteltu näytteille. Esimerkiksi nalleja, joita näkee yleensä pikkulasten huoneissa.
Venäjän ja Ukrainan droonisota
Sairaalavierailu oli vesiperä
Venäläiset pörräävät meidän ulkomaalaisten toimittajien ympärillä pyytäen haastatteluja ja kuvaten meitä. On vaikea sanoa, ketkä venäläisistä ovat oikeasti toimittajia ja ketkä turvallisuupalvelun väkeä.
Asuntolan kierrettyämme emme voi tietää, oliko paikassa muutakin toimintaa tai jäikö meiltä jotain olennaista näkemättä.
Lähdemme sairaalalle. Meille kerrotaan, että saamme haastatella sairaalahoidossa olevia haavoittuneita.
Videolla kirjeenvaihtaja kertoo mediamatkan loppuvaiheista.
Luhanskin kaupungissa sijaitsevaan sairaalaan saavuttuamme saamme kuulla, että haavoittuneet eivät halua puhua ulkomaalaiselle medialle.
Sen sijaan meille puhuu Luhanskin separatistialueen kuvernööri Oleksii Hartšenko. Hän syyttää Ukrainaa sotarikoksista.
Sairaalan edessä toimitetun tilaisuuden jälkeen ohjelma päättyy, ja köröttelemme bussilla takaisin lentokentälle Venäjälle.
Verifioiniti: Eeva Sarlin
