Venäjällä ”paniikkiostoksia”

Polttoainetoimitusten häiriöt ovat laukaisseet paniikkiostoksia Venäjän Krasnodarin alueella, kertoo uutistoimisto Reuters.

Ukrainan iskut energiainfrastruktuuriin ovat vaikuttaneet polttoainetoimituksiin useilla eteläisillä alueilla ja Venäjän hallitsemalla Krimillä.

Ukraina on kuukausien ajan iskenyt Venäjän jalostamoihin, putkistoihin ja polttoainevarastoihin pyrkiessään rajoittamaan Venäjän kykyä rahoittaa yli neljä vuotta kestänyttä sotaansa Ukrainassa.

Viimeaikaiset pitkät bensiinijonot joillakin alueilla korostavat iskujen vaikutusta, Reuters kertoo.

Ust-Labinskin kaupungissa Krasnodarin alueella sijaitsevassa öljyvarastossa syttyi lauantaina palo drooni-iskun vuoksi.

Jotkin pienemmät huoltoasemat Krasnodarin alueen lounaisosassa kärsivät polttoainepulasta, mutta tilanne on hallinnassa, Krasnodarin aluepiirin kuvernööri Veniamin Kondratjev sanoi Telegramissa maanantai-iltana.

– Naapurialueiden vaikean tilanteen vuoksi monet ihmiset päättivät varastoida bensiiniä, mikä aiheutti keinotekoista paniikkiostamista, hän sanoi ja lisäsi, että kaikki toimitusvaikeudet olivat tilapäisiä.

Venäjän energiaministeriö sanoi, että Ukrainan viimeaikainen hyökkäysten lisääntyminen energiakohteisiin oli aiheuttanut tilapäisiä toimitusvaikeuksia useilla eteläisillä alueilla.

Bulgarialta tiukka linjaus

Bulgaria ei aio enää toimittaa aseita Ukrainalle, ilmoittaa Bulgarian puolustusministeri Dimitar Stoyanov.

Asiasta kertoo muun muassa Politico.

Bulgarian pääministeri Rumen Radev on vastustanut Ukrainan aseistamista vuosien ajan. Hän on sen sijaan peräänkuuluttanut "diplomaattisia ratkaisuja".

– Olemme jo tehneet selväksi, että Ukrainan sotaa ei ratkaista taistelukentällä, puolustusministeri Stoyanov kertoi toimittajille tänään.

Hän kuvailee Ukrainan sotaa kulutussodaksi, jonka ainoa seuraus on ihmishenkien menetys. Stoyanov sanoi Ukrainan tarvitsevan "enemmän ihmisiä, ei enempää aseita".

– Sillä on tarpeeksi aseita, joten emme aio toimittaa lisää aseita Ukrainan armeijalle, hän sanoi.

Bulgaria ei ole merkittävä aseavun toimittaja Ukrainalle, mutta sen edellinen hallitus oli hyväksynyt tusinan verran sotilaallisen avun paketteja sodan aikana.

Elina Valtonen: Kortit ovat nyt Ukrainan käsissä

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen​ arvioi yhdysvaltalaismedia Fox Newsille Ukrainan olevan nyt etulyöntiasemassa sodassa.

– Ukraina pitää nyt selvästi kortteja käsissään. He ovat vahvistaneet itseään huomattavasti viimeisten 3–4 kuukauden aikana niin sotilaallisesti, poliittisesti kuin diplomaattisestikin, Valtonen sanoo.

Ulkoministeri antoi haastattelun samana päivänä, jona Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi kertoi Ukrainan vallanneen takaisin yli 100 neliökilometriä enemmän alueita kuin se menetti Venäjälle.

Valtonen myös painotti, että vaikka Ukrainalla onkin nyt otollinen tilanne, niin vastuu sodan päättämisestä on Kremlillä.

– Toistaiseksi Venäjä ei ole ollut halukas tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä, ja periaatteessa Venäjä voisi lopettaa sodan jo tänään, jos se haluaisi. Kyseessä oli alun perin heidän sotansa.

Valtosen mukaan on myös tärkeää, että Yhdysvallat pysyy mukana rauhanprosessissa ja siihen ottaa osaa myös Eurooppa. Ensin on kuitenkin saatava Venäjä neuvottelupöytään.

– Ja se edellyttäisi täydellistä tulitaukoa, sillä vain se avaisi mahdollisuuden todellisiin neuvotteluihin.

Zelenskyi: Euroopan oltava päätöksentekijöiden joukossa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiittää Pohjoismaita ja Baltian maita niiden vankkumattomasta tuesta Ukrainalle.

Zelenskyin mukaan parhaillaan Tallinnassa olevan kokouksen tarkoituksena on valmistautua Euroopan unionin, G7-maiden ja Naton kokouksiin.

– Kesäkuu ja heinäkuu voivat osoittautua merkittäviksi monilla tavoin. Diplomaattisesti Venäjälle on osoitettava, että tämä sota ei tuo sille mitään. Ukrainan asema rintamalla on vahva. Venäjä menettää yli 30 000 sotilasta joka kuukausi.

Zelenskyi myös huomauttaa Ukrainan onnistuneista iskuista Venäjälle, jotka ovat aiheuttaneet polttoainepulaa Venäjän valtaamalla Krimin niemimaalla sekä itse Venäjällä.

Zelenskyin mukaan tällä hetkellä keskustellaan siitä, miten Eurooppa voi olla mukana Ukrainan rauhankeskusteluissa ja milloin ne alkaisivat.

– Eurooppa tarvitsee vahvan äänen neuvotteluissa ja sen on oltava päätöksentekijöiden joukossa.

Presidentin mukaan Yhdysvallat on kuitenkin edelleen vahvasti mukana prosessissa. Zelenskyi kertoo puhuneensa presidentti Donald Trumpin erityislähettiläiden kanssa puhelimitse maanantaina.

Orpo tapasi Zelenskyin

Suomen pääministeri Petteri Orpo tapasi tiistaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Viron pääkaupungissa Tallinnassa.

Orpo ilmoitti asiasta X:ssä.

– Hyvä kahdenvälinen keskustelu Zelenskyin kanssa. Venäjän sota Ukrainassa on kääntymässä. Ukraina puolustautuu ja pystyy iskemään takaisin. Tuen Ukrainalle on oltava vahvaa, Orpo kirjoittaa.

Orpon mukaan Suomen ja Ukrainan yhteistyö drooniteknologiassa myös etenee ja on nyt "konkreettisella tasolla".

Kuvernööri: Kolme kuoli Venäjän iskussa Harkovan alueelle

Kolme ihmistä kuoli Venäjän hyökkäyksessä Tšuhujivin kaupunkiin Ukrainan Harkovan alueella, sanoo alueen kuvernööri Oleh Syniehubov Telegram-viestisovelluksessa varhain tiistaina.

Kuvernöörin mukaan hätäviranomaiset sammuttavat kaupungissa tulipaloa.

Harkovan kaupungissa on loukkaantunut kuusi ihmistä, sanoo pormestari Igor Terehov.

YK:n huhtikuisen arvion mukaan ainakin 15 850 siviiliä on kuollut Ukrainassa siitä lähtien, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa helmikuussa 2022.

Venäjän miehittämillä alueilla on kuollut YK:n arvion mukaan yli 2 800 siviiliä.

Ukrainassa ja Venäjän miehittämillä alueilla on YK:n arvion mukaan loukkaantunut yli 44 800 ihmistä.

Asiasta kertovat uutistoimistot AFP ja Reuters.