Venäjältä varoitus USA:lle

Venäjältä varoitus USA:lle

Venäjä varoitti Yhdysvaltoja tekemästä ”sopimattomia asetoimituksia” Ukrainalle, kertoo uutistoimisto AFP.

Varoitus annettiin samaan aikaan, kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja hänen yhdysvaltalainen vastinparinsa Marco Rubio tapasivat Filippiinien pääkaupunki Manilassa.

Venäjän ulkoministeriön mukaan tapaaminen kesti yli puoli tuntia ja niiden aikana keskusteltiin maiden edustustojen toiminnan normalisoimisesta.

Keskusteluiden aikana Rubio vakuutti Yhdysvaltojen olevan edelleen sitoutunut löytämään ratkaisun Ukrainan sotaan ja toimimaan "rakentavassa roolissa" neuvotteluissa.

Hän myös korosti presidentti Donald Trumpin tahtoa saada viimein päätös "järjettömälle sodalle" Ukrainassa.

– Keskustelumme [Lavrovin kanssa] olivat hyvä ja suoria, Rubio kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan toimittajille tapaamisen.

Lavrov taas kertoi Venäjän olevan valmis "poliittiseen ja diplomaattiseen ratkaisuun" Ukrainan sodan päättämiseksi. Venäjän ulkoministeri korosti jälleen Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin elokuun 2025 tapaamista Alaskan Anchoragessa ja kertoi Venäjän pitävän kiinni siellä sovituista asioista.

Vieläkään ei ole täyttä ja yksityiskohtaista varmuutta siitä, mihin Venäjä ja sen johto viittaavat, kun ne puhuvat "Anchoragen hengestä" osana Ukrainan sodan ratkaisua.

Muun muassa Rubio totesi kesäkuun lopulla, että Alaskassa esillä oli vain ehdotuksia, mutta sopimuksia ei solmittu.

– Jos sopimus olisi syntynyt, sota olisi päättynyt, Rubio sanoi.

EU pääsi sopuun uusista Venäjä-pakotteista

Euroopan unioni on päässyt sopuun Venäjään kohdistettavasta 21. pakotepaketista, kertoo uutistoimisto Reuters.

Pakotteita kohdistettiin etenkin Venäjän pankkisektoriin ja yhteensä 94 venäläiseen rahoituslaitokseen, mukaan lukien Moskovan pörssiin. Lisäksi paketissa sovittiin venäläisen öljyn hintakaton asettamisesta 44,10 dollariin barrelilta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa ylisti sosiaalisessa mediassa paketin olevan jälleen yksi ratkaiseva askel Venäjään kohdistuvan paineen kiristämisessä.

– 21. pakotepakettimme kohdistuu aloihin, joilla vaikutus on suurin: energia, rahoituspalvelut, kryptovaluutat ja kauppa. Tukemme Ukrainalle sekä oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle on edelleen horjumatonta, Costa kirjoitti X:ssä.

Costan ylistyksestä huolimatta paketista jäi kuitenkin joidenkin EU-maiden vastustuksen takia uupumaan tärkeitä pakotteita.

Kreikka sai ajettua pakettiin vuoden mittaisen poikkeuksen, jonka avulla EU-maat voivat siirtää venäläistä nesteytettyä maakaasua (lng) kolmansiin maihin. Syy tälle on se, että venäläisen lng:n kuljettaminen on tärkeä tulonlähde kreikkalaisen miljardöörin George Prokopioun yritykselle.

Ruotsalaismedia Aftonbladet kertoo myös, että esimerkiksi Baltian maiden ajama EU-maihin matkaavia venäläissotilaita koskeva matkustuskielto otti kolauksen. Matkustuskieltoja vastustivat Ranska, Italia ja Kreikka.

21. pakotepaketti odottaa vielä kaikkien EU:n 27 jäsenmaan virallista hyväksyntää.

Voit lukea lisää pakotepakettia kohdanneista vaikeuksista ja joidenkin EU-maiden siihen liittyvästä suhmuroinnista tästä jutusta.

Zelenskyi aikoo matkustaa Yhdysvaltoihin

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi​ aikoo matkustaa Yhdysvaltoihin tulevien päivien tai viikkojen aikana, kertoo Ukrainska Pravda.

Zelenskyi keskusteli keskiviikkona Yhdysvaltojen erityslähettilään Steve Witkoffin ja presidentti Donald Trumpin​ vävypojan Jared Kushnerin​ kanssa rauhanprosessista. Zelenskyin mukaan keskustelu meni hyvässä hengessä.

Ukrainska Pravdan mukaan Zelenskyi on kertonut, että Yhdysvalloilla on useita vaihtoehtoja sodan päättämiseksi. Zelenskyin matkasta Yhdysvaltoihin ei ole vielä virallista ilmoitusta. Zelenskyi vieraili edellisen kerran Yhdysvalloissa helmikuussa 2025.

Ukrainska Pravda kertoo lisäksi, että Zelenskyi uskoo Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen välisen kolmikantaneuvottelun toteutuvan ennen syksyä.

CSIS: Synkkä arvio Venäjän iskukyvystä julki

Venäjä on tehostanut ohjus- ja lennokki-iskujaan Ukrainaa vastaan samalla, kun sota on ajautunut yhä selvemmin syväiskujen kulutussodaksi. CSIS-ajatushautomon mukaan Kremlin tavoitteena on murtaa Ukrainan ilmapuolustus, lisätä painetta siviiliväestöön ja pakottaa Kiova neuvotteluihin Venäjälle edullisin ehdoin.

CSIS:n seurannan mukaan Ukraina torjuu edelleen suuren osan Venäjän käyttämistä Šahed-lennokeista ja risteilyohjuksista, usein yli 85 prosentin tarkkuudella. Ballististen ohjusten kohdalla tilanne on kuitenkin heikentynyt merkittävästi.

Vuosien 2023 ja 2025 välillä Venäjä lisäsi Ukrainaan ampumiensa ballististen ohjusten määrää yli 700 prosentilla. Samalla Ukrainan kyky torjua niitä heikkeni: vuonna 2026 torjuntaprosentti on ollut vain 10,2 prosenttia.

Venäjä on ampunut Ukrainaan vuoden 2026 aikana tähän mennessä 167 ballistista ohjusta. Jos laukaisutahti kiihtyy loppuvuotta kohti aiempien vuosien tapaan, Moskova voi analyysin mukaan laukaista jopa 840 ballistista ohjusta vuoden aikana.

Nykyisellä torjuntatasolla yli 750 ohjusta voisi osua kohteisiinsa. Tämä lisäisi painetta Ukrainan johdolle ja sen kansainvälisille tukijoille löytää sodalle ulospääsyreitti, vaikka Ukraina on samalla lisännyt iskujaan Venäjän energiainfrastruktuuriin.

Analyysin mukaan Venäjän tulivoimaisiin iskuihin perustuva strategia toimii harkittuna rankaisukampanjana. Kreml pyrkii suurilla ballististen ohjusten ja lennokkien massaiskuilla kuluttamaan Ukrainan ilmapuolustuksen loppuun ja aiheuttamaan siviiliväestölle jatkuvaa painetta.