Venäjän ja Euroopan väliset jännitteet kasvavat
● Donald Trump syyttää Ukrainan iskuja Venäjän öljyjalostamoihin polttoaineiden hintojen noususta.
● Venäjän ilmaiskut ovat aiheuttaneet Ukrainalle tänä vuonna noin 10 miljardin dollarin vahingot ja lamauttaneet merkittävästi maan teollisuutta.
● Venäjän ja Euroopan väliset jännitteet kasvavat.
The Guardian kirjoittaa, että Ukraina jatkaa iskuja Venäjän öljyjalostamoihin uhmaten Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia.
Ukraina teki drooni-iskun keskiviikon ja torstain välisenä yönä öljyntuotantolaitokseen Venäjän eteläpuolella Samaran alueella. Lisäksi Ukraina iski venäläiseen alukseen Mustallamerellä ja droonien varastointipaikkaan Oryolin alueella. Ukrainan arvioiden mukaan maan iskut ovat lamauttaneet 45% Venäjän jalostuskapasiteetista.
Trump syyttää Ukrainan iskuja maailmanlaajuisen dieselpulan pahentamisesta ja polttoaineiden hintojen noususta. Trump on yksityisessä puhelussa kehottanut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyitä lopettamaan iskut.
Dieselin hinta on noussut ennätyskorkealle. Elinkustannusten nousulla on ollut vaikutuksia Trumpin kannatuslukuihin. Trumpilla on edessään tärkeät vaalit, eli kongressin vaalit, ensi kuussa.
Analyytikoilla on kuitenkin eriävä näkemys polttoaineiden hintojen nousulle. Analyytikot pitävät hintojen nousun pääsyynä Iranin sotaa ja laajempia häiriöitä öljymarkkinoilla.
Venäjä moukaroi Ukrainan taloutta
Venäjän kiihtyneet ilmaiskut ovat aiheuttaneet tänä vuonna Ukrainalle noin kymmenen miljardin dollarin vahingot, arvioi maan talousministeriö. Tuhojen määrä vastaa noin 4,7 prosenttia Ukrainan bruttokansantuotteesta.
Iskujen kohteiksi ovat joutuneet erityisesti teollisuuslaitokset, logistiikkakeskukset, rautatieverkko sekä kauppaketjujen varastot. Pitkittyneet ilmahälytykset lamauttavat työntekoa, ja jokaisen seisokkitunnin arvioidaan maksavan Ukrainalle noin 45 miljoonaa dollaria.
– Jos ihmiset ovat bunkkereissa, liiketoiminta pysähtyy, Ukrainan talousministeri Oleksandr Kravtšenko sanoo brittilehti The Guardianille.
Iskut ovat lamauttaneet muun muassa terästeollisuuden, ja kolme Ukrainalle keskeistä terästehdasta on suljettu täsmäpommitusten vuoksi.
Ukrainan ilmapuolustusta koettelevat erityisesti uudet nopeat droonit, joiden torjuntaprosentti on pudonnut alle 60:een.
– Emme osanneet täysin ennakoida sitä, kuinka nopeasti Venäjä kehittää näitä suihkumoottorilla varustettuja drooneja ja alkaa käyttää niitä iskuihin kaikkea vastaan, Kravtšenko sanoo.
Ukraina pyrkii suojaamaan yhteiskunnan keskeisiä toimintoja siirtämällä tietoliikenne- ja datakeskuksia maan alle sekä ottamalla käyttöön uuden kaksiportaisen hälytysjärjestelmän, jonka on tarkoitus mahdollistaa työnteko myös ilmahälytysten aikana.
Venäjä uhkailee Tanskaa: "Vakavan välikohtauksen riski"
Venäjä kutsui Tanskan suurlähettilään puhutteluun keskiviikkona, kertoo uutistoimisto AFP.
Puhuttelun syyksi Venäjä ilmoitti tanskalaisen helikopterin "vaaralliset liikkeet" syyskuun puolivälin paikkeilla tapahtuneessa välikohtauksessa.
Venäläinen fregatti ampui tuolloin kaksi hätärakettia kohti Tanskan sotilashelikopteria. Tanskan mukaan helikopteri oli rutiininomaisella tehtävällä ottamassa kuvia maan edustalla olleesta aluksesta.
Venäjän ulkoministeriö kertoo varoittaneensa Tanskan suurlähettilästä puhuttelussa.
– Tanskalaiselle diplomaatille ilmoitettiin, että Venäjän puoli pitää Tanskan ilmavoimien helikopterin vaarallisia liikkeitä YK:n merioikeusyleissopimuksen törkeänä rikkomisena, ulkoministeriön lausunnossa sanotaan.
Vastaavat toimet voisivat Venäjän mukaan johtaa tilanteen kärjistymiseen ja "aiheuttaa vakavan välikohtauksen riskin".
Venäjän ja Ukrainaa tukevien eurooppalaisten maiden välit ovat kiristyneet viime aikoina entisestään.
Suomen suojelupoliisin ja monien muiden eurooppalaisten viranomaisten mukaan Venäjän sabotaasitoiminnan uhka on kasvanut Euroopassa.
Välitöntä sotilaallista uhkaa Venäjä ei tällä hetkellä aiheuta Naton tai sen jäsenmaiden alueelle, sanoo Naton pääsihteeri Mark Rutte.