Venäjän media vaikuttaa suhtautuvan Suomen ydinasepäätökseen maan johtoa maltillisemmin.
Venäjä ilmoitti maanantaina ryhtyvänsä poliittisiin ja sotilasteknisiin toimiin vastauksena Suomen päätökselle sallia ydinaseiden tuonti maahan.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharovan mukaan lakimuutos luo todellisen uhan Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.
Hän huomautti, että Suomen poliittinen johto on useaan otteeseen todennut, ettei Venäjä muodosta Suomelle välitöntä sotilaallista uhkaa. Tästä syystä päätöstä pidetään Venäjän näkökulmasta perusteettomana.
Lisäksi Zaharova korosti, ettei Venäjän vastatoimien toteuttamisesta pidä epäillä, ja lupasi niiden olevan oikea-aikaisia ja tehokkaita.
Ilmaisu "poliittiset ja sotilastekniset vastatoimet" on jo rutiininomaiseksi muodostunut vakiovastaus sellaisiin lännen turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, joiden Kreml katsoo heikentävän omaa turvallisuusasemaansa.
Lausuntoihin ei yleensä sisälly tarkempaa erittelyä siitä, mitä vastatoimet käytännössä tarkoittavat.
Lehdet: Epätodennäköistä
Venäjän virallinen retoriikka on kuitenkin jyrkempää kuin monien venäläisten turvallisuusasiantuntijoiden arviot.
Sekä Venäjän valtaa tukevan Izvestijan että pietarilaisen Fontankan haastattelemat asiantuntijat pitävät epätodennäköisenä, että ydinaseita sijoitettaisiin Suomeen lähivuosina.
Venäjän Helsingin-suurlähetystö arvioi Izvestijalle, ettei tällä hetkellä ole nähtävissä merkkejä siitä, että Suomi valmistelisi infrastruktuuriaan ydinaseita varten. Suurlähetystön mukaan jo pelkkä mahdollisuus ydinaseiden sijoittamiseen vaikuttaa kuitenkin Itämeren ja Arktisen alueen turvallisuuteen.
MGIMO-instituutin tutkija Nikita Lipunov arvioi Izvestijassa, että jos päätös ydinaseiden sijoittamisesta joskus tehtäisiin, ensimmäisiä vaihtoehtoja olisivat Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-sopimuksessa sovitut lentotukikohdat, erityisesti Rovaniemi, jonne sijoitetaan Suomen tulevia F-35A-hävittäjiä.
F-35A on ainoa viidennen sukupolven hävittäjä, joka on sertifioitu kuljettamaan yhdysvaltalaisia B61-12-ydinpommeja.
Lipunov kuitenkin arvioi, ettei ydinaseiden sijoittamista Suomeen ole odotettavissa lyhyellä eikä keskipitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa mahdollisen sijoituspäätöksen tekisi Yhdysvallat eikä Suomi, eikä Yhdysvaltojen ydinasepolitiikassa ole nähtävissä muutoksia, jotka viittaisivat aseiden siirtämiseen Suomeen.
Lipunovin mukaan kysymys on siitä, että Suomi pyrkii ottamaan aiempaa näkyvämmän roolin Venäjään kohdistuvassa pelotteessa.
Hänen mukaansa Suomi pyrkii osoittamaan valmiuttaan osallistua liittokunnan pelotteeseen sekä vahvistamaan asemaansa Natossa. Tutkija lisää kuitenkin, että Suomen omasta näkökulmasta kyse on puolustuksellisesta toimenpiteestä.
”Suolakurkkupurkki”
Pietarilaisen Fontankan haastattelema Venäjän tiedeakatemian akateemikko Aleksei Arbatov muistuttaa, että ydinaseiden sijoittaminen ei ole yksinkertainen poliittinen päätös. Se edellyttäisi varastoja, turvajärjestelyjä, huoltoa ja aseiden käyttöön soveltuvaa kalustoa.
– Ydinase ei ole suolakurkkupurkki, Arbatov kiteyttää. Hänen mukaansa aseita ei voida noin vain siirtää maasta toiseen.
Sekä Izvestijan että Fontankan haastattelemien venäläisasiantuntijoiden mukaan Suomen lakimuutoksen tärkein merkitys on poliittinen. Arbatovin mukaan Suomi toimii nyt samalla linjalla kuin Ruotsi, Norja ja Tanska: lainsäädäntö mahdollistaa ydinaseiden vastaanottamisen, mutta niitä ei ole tarkoitus sijoittaa maahan rauhan aikana.
Kysymys on siis signaalista, ei konkreettisesta aseiden siirrosta.
