Venäjän pörssissä raju romahdus – Tätä se tarkoittaa maan taloudelle

Ovatko Venäjän talouden kohtalonhetket luetut?

Moskovan pörssissä koettiin maanantaina rajuin päiväromahdus lähes neljään vuoteen, kun yleisindeksi Moex syöksyi peräti 4,65 prosenttia kaupankäynnissä.

– En vielä vetäisi kovinkaan suuria johtopäätöksiä yhden päivän tilanteesta. Venäjän pörssissä muutokset ovat olleet aiemminkin aika isoja ja niitä on tapahtunut usein, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola kertoo.

Simolan mukaan Venäjän pörssi ei ole samanlainen indikaattori talouden tilasta kuin mitä ennen.

– Toki pörssi kertoo vielä jonkin verran talouden tilanteesta, hän lisää.

Venäjän talous on heikentynyt pitkään. Varsinaisesta talouden romahduksesta tai talouskriisistä ei kuitenkaan voi puhua.

– Epävarmuus Venäjän taloudessa on lisääntynyt ja talouskehitys heikentynyt. Venäjällä ollaan tästä enemmän huolissaan kuin aikaisemmin. Tällä hetkellä varsinaista talouden romahtamista ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä, hän kertoo.

Sota näkyy taloudessa

Simolan mukaan koko maailman markkinataloudessa on ollut epävarmuutta ja pörssit ovat tehneet isojakin liikkeitä.

– Toki Venäjä on siinä mielessä eri asia, koska pakotteiden vuoksi Venäjän pörssissä ei ole ulkomaalaisia sijoittajia. Kaupankäynti on vähäisempää tästä syystä.

Venäjän taloustilanne jatkaa Simolan mukaan heikkenemistään niin kauan kuin maa jatkaa Ukrainan sotaa. Ilman sodan loppumista Venäjällä on tuskin toivoa saada talouttaan kasvuun.

– Rahaa tarvitaan Venäjällä yhä enemmän sotaan. Talouskehityksen heikentyessä on tehtävä vaikeampia valintoja siitä, mistä rahaa otetaan.

Sota on vaikeuttanut Venäjän taloustilannetta paljon ja tulee näkymään Venäjän talouskehitysnäkymissä jatkossakin.

– Tarvittaisiin todella radikaalia poliittista ja talouspoliittista muutosta Venäjällä, jotta talouden kasvunäkymät merkittävästi kohenisivat. Tuotannollisia investointeja Venäjällä on tehty vähän, ja se vaikeuttaa tulevan kasvun edellytyksiä.

Paluu kasvu-uralle hidasta

Simolan mukaan Venäjän talouskasvun arvioitiin olevan hidasta jo ennen sotaa. Sota on pahentanut monia Venäjän talouden rakenteellisia ongelmia.

– Työvoima vähentyi jo aikaisemmin, mutta sodan myötä työvoima on vähentynyt entisestään, kun ihmisiä kuolee ja loukkaantuu rintamalla. Maasta on myös muuttanut satojatuhansia työikäisiä, varsinkin miehiä.

Paluu kasvu-uralle olisi hidasta ja vaikeaa sodan jälkeenkin, jos sota syystä tai toisesta loppuisi. Talouden kohenemisen aikataulua tässä skenaariossa on Simolan mukaan vaikea arvioida.

– Se riippuu siitä, miten sota loppuu ja millaista talouspolitiikkaa Venäjä tekee sodan loppumisen jälkeen. Jos jostain syystä talouspoliittiset linjaukset muuttuisivat kasvua tukeviksi, voisivat edellytykset olla siihen, että talous pikkuhiljaa pääsisi nopeampaan kasvuun, Simola sanoo.

– Toki helppoa se ei ole, sillä ongelmat taloudessa ovat niin pitkään pahentuneet, hän jatkaa.

Iranin sodalla on myös ollut vaikutusta Venäjän talouteen öljyn hintakehityksen kautta. Sodan alkaessa öljyn markkinahinta nousi maailmanmarkkinoilla voimakkaasti.

– Öljyn hinnan muutokset ovat edelleen Venäjän taloudelle todella tärkeitä. Jos tilanne tasaantuu ja öljyn maailmanmarkkinahinta laskee, se voi vaikeuttaa Venäjän tilannetta.