Venäjän sotilaat ampuivat ohjuksia keskeltä Moskovaa – Tämä näky tyrmistytti asiantuntijat
Ukrainan viime torstaina suorittama lennokkihyökkäys Moskovaan ja muut pitkän kantaman iskut kertovat Venäjän heikosta valmistautumisesta, arvioivat asiantuntijat CNN:lle.
– [Julkisuuteen tullut] video, jolla ammutaan olaltalaukaistavalla ilmatorjuntaohjuksella keskeltä ruuhkaista valtatietä, indikoi kiireisestä ja epäammattimaisesta vastauksesta hyökkäykseen. Liikenteenohjauksen täydellinen puute ja aseistuksen käyttö uskomattoman lähellä siviiliajoneuvoja ja -henkilöitä vahvistavat tätä arviota, toteaa brittiläisen McKenzie Intelligence Servicesin vanhempi analyytikko Stu Ray.
Elso- ja tutka-asiantuntija Thomas Withington taas muistuttaa, että Venäjän ilmatorjuntajärjestelmiä ei ole suunniteltu lennokkien, vaan miehitettyjen taistelukoneiden sekä ballististen ja risteilyohjusten alasampumiseen.
– [Lennokit] voivat näkyä tutkassa, mutta siinä on eronsa, havaitaanko kohde vai saadaanko siitä laadukas träkki, kuten tapana on sanoa.
Withingtonin mukaan useasta suunnasta yhtäaikaisesti tuleva satojen lennokkien aalto vaatii Venäjän integroidulta ilmapuolustukselta tarkkaa koordinointia, mikä taas ei ole onnistunut.
– Venäjän ilmapuolustusta ei ole yksinkertaisesti suunniteltu tällaiseen. Venäjä ei ole valmistautunut havaitsemaan ja jäljittämään tämänkaltaista hyökkäystä sekä vaikuttamaan siihen, eikä näin ole, ellei venäläistä ilmapuolustusjärjestelmää jotenkin suunnitella massiivisesti uudelleen.
Iso onnistuminen
Ukrainan viime torstain hyökkäys on yksi maan menestyksekkäimmistä pitkän kantaman lennokki-iskuista, arvioi puolestaan ohjustutkija Fabian Hoffmann Substackissa.
Hoffmannin mukaan hyökkäyksen onnistuminen oli seurausta Ukrainan kuukausia jatkuneesta iskusarjasta, jolla venäläisten ilmatorjuntakalustoa vastaan on hyökätty. Erityisesti ilmatorjuntatutkat ovat ottaneet osumaa.
Lisäksi Venäjältä on kantautunut signaaleja torjuntaohjusten puutteesta. Aiemmin tämä oli yksin Ukrainan ongelma, mutta nyt tilanne vaikuttaa muuttuneen.
Hoffmann painottaa, että Venäjän torjuntaohjusarsenaalin tilannetta on erittäin vaikeaa varmistaa avointen lähteiden tiedustelumenetelmillä.
Tiedossa kuitenkin on, että Pantsir-, S-300- , S-400- sekä muiden ilmatorjuntajärjestelmien ohjuksia on todennäköisesti valmistettu kymmeniätuhansia kappaleita niiden elinkaaren aikana. Hoffmannin mukaan ohjusten kulutus on kuitenkin viime vuosien aikana ollut melkoista jo siksikin, että torjuntaohjuksia on käytetty tuhansittain myös hyökkäysaseina.
Lisäksi teknologiapakotteet ovat heikentäneet niin puolustuksellisten kuin hyökkäysohjustenkin tarvitsemien läntisten mikroelektroniikkakomponenttien saatavuutta.