Venäjän taloudesta hurjia tietoja – ”Tilanne on suorastaan skitsofreeninen”
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ei julkisten tietojen perusteella näe akuuttia kriisiä Venäjän pankkisektorilla.
– Mutta se ei tarkoita sitä, että tilanne välttämättä olisi mitenkään kovin hyvä, hän lisää.
Uutistoimisto Reuters julkaisi tiistaina nimeämättömän Euroopan valtion tiedustelupalvelun raportin tietoja, joiden mukaan Venäjällä uhkaa syntyä ”räjähdysherkkä” pankkikriisi.
Solanko sanoo suoraan, että ei-julkisten raporttien arvioiminen on aina vaikeaa, koska esimerkiksi tiedustelupalveluilla saattaa olla tietoa, jota ei julkisesti ole saatavilla.
– On aivan mahdollista, että siellä [Venäjällä] on vaikka joitain pankkikohtaisia haavoittuvuuksia, jotka eivät julkisista tiedoista käy ilmi.
Raportissa käsitelty ongelma on kuitenkin pitkälti sama, mitä Bofit käsitteli uusimmassa viikoittaisessa tilannekatsauksessaan.
Venäjän hallinto on vyöryttänyt taloudellista riskiä yhä enemmän maan pankkien niskaan, kun se on painostanut niitä myöntämään suuria ja matalakorkoisia lainoja. Peliliikkeellä pyritään pitämään maan talouden rattaat pyörimässä länsimaiden pakotteista huolimatta.
Ongelmallisten luottojen – eli sellaisten lainojen, joiden ottaja hoitaa maksueränsä myöhässä tai jättää ne kokonaan maksamatta – määrä onkin Bofitin mukaan jatkuvassa kasvussa.
Suhde ratkaisee
Solanko kuitenkin huomauttaa, että ongelmallisten luottojen määrän kasvu on huolestuttavaa vasta, kun niiden suhde kaikkiin myönnettäviin luottoihin kasvaa. Esimerkiksi yritysluottojen osalta suhde oli 11,6 prosenttia pankkien yrityslainakannasta.
– Ongelmallisten luottojen osuus on kasvanut hieman, mutta se on edelleen suurin piirtein sellaisella tasolla kuin se on keskimäärin monena vuonna ollut, Solanko sanoo.
Kun tarkastellaan sitä, miten pankit selviävät kasaantuvien ongelmallisten luottojen tuomasta rasitteesta, on myös katsottava niiden tekemiä luottotappiovarauksia.
Niillä tarkoitetaan summia, jotka pankki on laittanut omasta pääomastaan sivuun siltä varalta, että ongelmalliset luotot muuttuvat täysin hoitamattomiksi luotoiksi eli sellaisiksi, joita ei maksetakaan takaisin.
Solanko kertoo, että julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella luottotappiovaraukset ja likvidit vakuudet kattavat tällä hetkellä edelleen hyvin suuren osan ongelmallisten luottojen kannasta.
– On vaikea nähdä, että käsillä olisi jokin akuutti kriisi, mutta samaan aikaan pitää korostaa, että se mitä me tai kukaan ulkopuolinen ei näe, on kunkin yksittäisen pankin tilanne.
– Pidän sitä aivan uskottavana, että siellä voi hyvinkin olla keskisuuria pankkeja, joilla niitä ongelmaluottoja suhteessa luottokantaan on paljon tai oma pääoma ei riitä niiden hoitamiseen.
Tarkkaa tasapainottelua
Venäjä tasapainottelee tällä hetkellä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.
Maan keskuspankki ilmoitti hiljattain jälleen laskevansa ohjauskorkoaan 14,25 prosenttiin. Tällä kertaa lasku oli maltillinen 0,25 prosenttia, mutta kesäkuun 2025 lukemista (20 %) on siitä huolimatta tultu alaspäin liki 6 prosenttia.
Ohjauskorko on se korko, jolla keskuspankit lainaavat rahaa pankeille. Sen sääntely on yksi keskeisistä keskuspankkien käytössä olevista työkaluista inflaation hillitsemiseksi ja vakauttamiseksi.
Korkeat ohjauskorot kuitenkin hidastavat talouskasvua, koska saatavilla oleva lainaraha on kalliimpaa. Tästä syystä myös Venäjän hallinto on toivonut ohjauskoron laskemista.
Soppaa sekoittaa edelleen se, että hallinto kiihdyttää inflaatiota myös pumppaamalla hurjat määrät julkista rahaa markkinoille.
Solangon mukaan Venäjän keskuspankki onkin nyt harvinaisen vaikeassa tilanteessa, koska pakotteet ovat jättäneet sille inflaation vakauttamiseksi tarkoitetuista työkaluista jäljelle ainoastaan ohjauskoron sääntelyn.
– Tilanne on sillä tavalla suorastaan skitsofreeninen, että finanssipolitiikka on kauhean löysää ja sitten keskuspankki yrittää pitää rahapolitiikkaa kauhean tiukkana eli korot kauhean korkealla.
– Tämän tasapainottelu muuttuu koko ajan vaikeammaksi.
Pakotešokki?
Reutersin uutisoimassa raportissa kerrotaan, että pankkikriisin Venäjällä voisi laukaista jokin taloudellinen šokki, kuten tarpeeksi kunnianhimoinen pankkialaan kohdistuva pakotepaketti.
Euroopan unioni työstää parhaillaan 21. pakotepakettiaan, jossa Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan liiketoimikieltoa laajennetaan koskemaan 31 uutta venäläispankkia.
Solanko kommentoi pakotepaketin mahdollisia vaikutuksia tilanteeseen yleisellä tasolla, koska sen tarkat yksityiskohdat eivät ole vielä julkisesti saatavilla ja koko paketti on muutenkin vielä käsittelyssä.
– Totta kai, kun talouden tilanne heikkenee, mikä tahansa uusi isku tai rajoitus tuntuu hurjan paljon enemmän kuin suhdannetilanteessa, jossa talous noin muutoin kasvaisi ja kaikki olisi hyvin, hän toteaa.
Jos Venäjän taloudellisen ahdingon kasvu pysyy nykyisellä tasolla, näetkö, että esimerkiksi vuoden tai puolen vuoden päästä oltaisiin hälyttävässä tilanteessa?
– Jos tilanne pysyisi sellaisena kuin se on nyt, niin koko ajan asiat muuttuvat vaikeammaksi. Valtion pitää ottaa jatkuvasti lisää velkaa ja se alkaa pikkuhiljaa syrjäyttää yksityisen sektorin lainanottoa ja hidastaa talouden kasvua muualla.
Tämä taas alkaa Solangon mukaan näkyä muun muassa siinä, ettei Venäjällä olekaan enää niin paljon töitä tarjolla kuin tähän mennessä on ollut. Tämä luonnollisesti kasvattaisi polttoainekriisin ja muiden ongelmien ohella kansan tyytymättömyyttä johtajiaan kohtaan.
Tällä hetkellä lännessä toivotaankin, että pakotteiden luoma paine toisi Venäjän lopulta neuvottelupöytään mukanaan aiempaa realistisempia vaateita. Solanko kuitenkin muistuttaa, että diktatuureissa johtajilla on tapana paineen kasvaessa tarrautua kahmimaansa valtaan yhä tiukemmin.
– Ja onhan Venäjä siinä mielessä iso maa, että jos vallankäyttäjät päättävät käyttää sortokoneita omaa kansaansa kohtaan, niin kyllähän Venäjästä paljon resursseja saadaan irti.
– Se taas ei tietenkään hyvinvoinnin kannalta tarkoita suurimmalle osalle venäläisistä hyvää.