Jos Sparta II -aluksen tulipalo saadaan sammutettua, alus voidaan todennäköisesti hinata Venäjälle, arvioi merikapteeni Peter Lindberg.
– Jos tulipalo saadaan sammutettua, en näe mitään syytä, miksei alusta voisi hinata Venäjälle, Lindberg sanoo.
Venäläinen rahtialus Sparta II joutui drooni-iskun kohteeksi Suomenlahdella lauantaiaamuna. Iskusta syttyneen tulipalon sammutustyöt jatkuivat vielä sunnuntaina.
Merikapteenin mukaan aluksen mahdollinen hinaaminen on Sparta II:n kaltaisessa tilanteessa keskeinen kysymys. Kuvien perusteella vaikuttaa siltä, että komentosilta on kokonaan palanut, joten alusta on todennäköisesti mahdotonta enää ohjata omin voimin.
Rungolle ei merikapteenin mukaan kuitenkaan tulipalon lisäksi näytä tapahtuneen muuta vahinkoa. Lisäksi sää on hinaukselle suotuisa.
– Kun aluksella ei ole enää paloa, hinaajat ja pelastusmiehistö pääsevät kiinnittämään köydet, jotta alus pystytään hinaamaan. Kukaan ei voi mennä sinne ennen kuin palo on täysin hallinnassa.
Sparta II on parhaillaan ankkuroituna Loviisan edustalla. Lindbergin mukaan alus tuskin uppoaa tai lähtee ajelehtimaan.
– Kyllä se voi tuhoutua ja olla silti pinnalla, merikapteeni kertoo.
Viranomaiset keskustelevat
Lindbergin mukaan seuraavaksi viranomaiset ja aluksen omistajat todennäköisesti keskustelevat aluksen kohtalosta. Viranomaisia kiinnostaa erityisesti se, ettei alus pääse uppoamaan tai aiheuta öljyvahinkoa.
Yleensä päätöksen hinauksesta tekee aluksen päällikkö, mutta lähes kaikilla satamalaitoksilla on määräyksensä siitä, minkä kokoisen aluksen pitää käyttää hinaajaa ja millaisissa tuuliolosuhteissa.
– Myös luotsit arvioivat usein, tarvitaanko aluksen kääntämiseen apua vai pääseekö se suoraan satamaan. Usein jo satamasäännöt velvoittavat ottamaan avustusta tarvittaessa, Lindberg sanoo.
Onnettomuustilanteissa pelastustoimia johtaa aina aluksen päällikkö. Tulipalotilanteessa konepäällikkö toimii tavallisesti aluksen palopäällikkönä ja yliperämies hänen varamiehenään.
– Evakuointi, viestintä ja muut kokonaisuuteen liittyvät asiat ovat kuitenkin päällikön vastuulla, ja hän myös päättää viime kädessä aluksen evakuoinnista.
Se, kannattaako laiva evakuoida, on Lindbergin mukaan aina tapauskohtaista ja vaatii esimerkiksi säätilanteen huomioimista.
Mereen pieniä määriä polttoainetta
Iltalehti kertoi aiemmin, että viranomaiset ovat varautuneet ympäristövahinkojen torjuntaan. Lindberg arvioi, että aluksesta voisi vuotaa mereen lähinnä pieni määrä sen omaa polttoainetta.
– Pienetkin määrät polttoainetta meressä ovat haitallisia. Tietysti paikalla olijat tietävät enemmän, mutta näin maallikon silmin siellä ei tällä hetkellä ole suurkatastrofin uhkaa.
Lindberg korostaa, ettei julkisuudessa ole vielä tietoa siitä, mitä rahtialuksen konteissa on. Kontit ovat kuitenkin suljettuina.
Merikapteeni pitää tapausta merenkulun kannalta ikävänä. Onnettomuuksia Itämerellä on sattunut kapteenin mukaan kautta aikojen. Tavalliseen meriliikenteeseen kohdistuvaa drooni-iskujen riskiä hän ei ryhdy arvioimaan.
– Ainahan siellä, mihin sota-alue ylettyy, on omat riskinsä. Miehistö ei pysty mitenkään varautumaan vastaaviin iskuihin, sillä laivat menevät sinne, mihin ne käsketään, Lindberg kertoo.
Venäläisaluksia paikalla
Sparta II -aluksen luona on ollut lauantaista lähtien venäläisaluksia. Lindberg kertoo, ettei näe asiassa mitään ihmeellistä. Hänen mukaansa lähettyvillä olevat alukset pyrkivät merionnettomuuksissa aina auttamaan mahdollisimman paljon.
– En pysty virallisesti ottamaan kantaa, mutta kyllä yleisesti Rajavartiolaitos myöntää luvan saapua lähelle, kun on pelastustehtävä kyseessä. Pelastussäännöt menevät ensin.
Merikapteenin mukaan omistaja pyrkii yleensä onnettomuuspaikalle ensimmäisenä. Hän kertoo, että aluksen hinaajalla on oikeus vaatia korvausta, joka ei kuitenkaan saa ylittää aluksen arvoa.
– Tällaisissa tilanteissa sovelletaan meripelastuslakia sek�ä kansainvälisiä meripelastussääntöjä.