Ukraina on heikentänyt Venäjän ilmatorjuntaa niin, ettei sitä monin paikoin ole enää ollenkaan.
Ukrainan sotaa seuraavat venäläiset sotabloggaajat ovat viime viikkoina olleet järkyttyneitä Ukrainan kyvystä iskeä päivä toisensa jälkeen Venäjän energia- ja aseteollisuuteen. Venäjän ilmatorjunta näyttää olevan kyvytön estämään Ukrainan drooniparvien jatkuvia hyökkäyksiä.
Ukrainan keskiviikkona tekemä isku Tšeboksaryn kaupunkiin Keski-Venäjällä on saanut venäläiset sotabloggaajat lähes epätoivon partaalle.
Yksi tai useampi ukrainalainen FP-5 Flamingo -risteilyohjus iski strategisesti tärkeään elektroniikkatehtaaseen, joka on valmistanut Venäjän ohjuksille elektronista häirintää kestäviä satelliittiantenneja. Viestipalvelu X:ssä on julkaistu kuvia, joissa nähdään täydellisesti raunioitunut tehdas.
Sotabloggaajat pohtivat, miten on mahdollista, että pienen lentokoneen kokoinen ohjus, jossa ei ole minkäänlaisia häiveominaisuuksia, pääsee lentämään yli tuhat kilometriä Venäjän yllä ja tuhoamaan tärkeän tehtaan.
– Venäjän ilmapuolustuksessa on valtavia aukkoja, sillä melko yksinkertaiset risteilyohjukset (pienet suihkukoneet) lensivät suoraan Ukrainan alueelta ja olivat ilmassa vähintään tunnin ja vartin. Lisäksi niillä ei ollut kykyä lentää matalalla maastoa seuraten. Mutta hävittäjät eivät nähneet ja tuhonneet niitä, eikä ilmapuolustus ampunut niitä alas, puuskahtaa tunnettu bloggari Maxin Kalašnikov Telegramissa.
Flamingo-ohjus olisi helppo torjua
Ilmavoimia lähellä oleva sotabloggaaja Fighterbomber ihmettelee myös, miksei Flamingoja ammuttu alas.
Helikopterit ja ilmatorjuntatykit ovat tehottomia risteilyohjuksia vastaan, mutta kaikilla muilla aseilla niitä on torjuttu jo 50 vuoden ajan, Fighterbomber toteaa.
Selityksiä on Fighterbomberin mukaan vain kaksi: joko ilmapuolustus epäonnistui, tai sitä ei ollut ollenkaan.
Jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi, koska Ukraina on määrätietoisesti tuhonnut Venäjän ilmatorjuntajärjestelmiä. Ukrainan omien laskelmien mukaan se on tuhonnut keskimäärin enemmän kuin yhden järjestelmän päivässä. Koska Venäjä on valtava maa, sen ilmatorjunta ei enää riitä kuin tärkeimpiin kohteisiin.
Iskun jälkeen tehtyjen analyysien mukaan Ukraina ampui tehdasta kohti kaikkiaan viisi Flamingo-ohjusta, joista Venäjä torjui matkalla kolme, kertoo Defence Express -julkaisu.
Julkisista lähteistä tietoa keräävä ja sitä digitaaliseen muotoon muuntava CyberBoroshno-yhtiö on selvittänyt, millaisen reitin ohjukset lensivät hämätäkseen puolustusta.
Venäjä ei pystyisi torjumaan Naton ohjuksia
Nimimerkki Maxim Kalašnikov vetää tästä johtopäätöksen, millaisessa tilanteessa Venäjä olisi, jos se päätyisi sotaan Yhdysvaltoja tai Natoa vastaan.
– Jos Yhdysvallat tai Nato-maat hyökkäävät ja pystyvät laukaisemaan satoja tai tuhansia Tomahawk-, Storm Shadow- tai JASSM-risteilyohjuksia, emme pysty torjumaan niitä ja kärsimme valtavia tappioita. Kuten Irak vuonna 1991 tai Jugoslavia vuonna 1999, nimimerkki kirjoittaa Telegram-kanavallaan.
Esimerkiksi Suomen puolustusvoimilla on käytössään JASSM-risteilyohjuksia.
Euroopan maat myös varustautuvat kiivaasti rakentaen lisää ja kehittäen uusia ohjuksia.
Tämän on huomannut myös sotabloggari Russkii Inžener (Venäläinen insinööri). Hänen mukaansa tässä vaiheessa Ukrainan iskut on vielä suurista tuhoista huolimatta enemmänkin tarkoitettu mediahuomion keräämiseen.
– Kuitenkin, kun Euroopan sotilasteollisuuskompleksi saa vauhtia noin vuoden kuluttua, vahingot ovat paljon suuremmat.
Russkii Inžener arvioi, että Ukraina on syksyllä saamassa käyttöön kaksi uutta risteilyohjusta, saksalaisvalmisteisen Rutan ja Yhdysvalloissa valmistettavan Barracudan. Venäjän ilmapuolustus on niitä vastaan entistäkin heikompi, nimimerkki pohtii.
Yksi ukrainalainen lentokone pystyy myös lähettämään näitä ohjuksia kerralla jopa kahdeksan kappaletta. Parinkymmenen koneen yhteistoiminnalla ilmaan voi lähteä yhtä aikaa 150 ohjusta, mikä ylikuormittaa Venäjän vähäisenkin ilmatorjunnan, toteaa Russkii Inžener.
Ballistiset ohjukset uusi uhka
Synkän katsauksensa lopuksi Russkii Inžener ennakoi Ukrainan ballististen ohjusten käyttöönottoa. Nimimerkin mukaan Ukraina tuottaa vuoden päästä 500–700 ballistista ohjusta vuodessa. Tämä mahdollistaa kymmenien ohjusten laukaisun kerralla ja yhä lisääntyviä vaikeuksia Venäjälle.
– Vetäkää omat johtopäätöksenne. Meidän pitäisi kutsua koolle kiireellinen puolustuskomitean kokous vastatoimien kehittämiseksi, kehottaa nimimerkki Maxim Kalašnikov.
Hän paheksuu, ettei Venäjälle ole vielä viidentenäkään sotavuotena perustettu samanlaista puolustuskomiteaa, jollainen johti Venäjän sotatoimia Toisessa maailmansodassa.
– Mitä meillä on? Pietarin talousfoorumi, jossa kaikki menee hyvin…, kommentoi Maxim Kalašnikov.
