Venäläisten sotavalitus leviää somessa – Tutkija: ”Putinin lupaus yhteiskunnalle murenee”
Viestiikö tämä Putinin vallan heikkenemisestä? Tätä johtopäätöstä ei voida vetää, vastaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Juttu tiivistettynä
Venäjällä tilanne on poikkeuksellinen: maan kansalaiset valittavat yhä avoimemmin sosiaalisessa mediassa sodan vaikutuksista, ja Krimille julistettiin perjantaina hätätila Ukrainan iskujen seurauksena.
Viraalissa eli valtavan laajalle levinneessä videossa venäläissotilas uhkaa presidentti Vladimir Putinia armeijan kapinalla.
Näistä merkeistä ei kuitenkaan voida vetää johtopäätöstä, että Putinin valta olisi heikkenemässä, kertoo Ulkopoliittisen instituutin Venäjään erikoistunut vanhempi tutkija Jussi Lassila. Venäläiset ovat osoittaneet tyytymättömyyttään verkossa jo niin kauan, kuin Venäjällä internet on ollut.
– Mutta se kertoo siitä, että Putinin tietynlainen lupaus yhteiskunnalle ja ylipäätään sodan populaari hyväksyntä murenee, Lassila sanoo.
Merkittävää on, että venäläiset valittavat somealustoilla kuten Instagramissa ja Facebookissa, jotka ovat Venäjällä kiellettyjä.
Eräs venäläisnainen valitti somevideollaan, kuinka Krimistä ei ole enää mitään hyötyä, jos sinne ei voi matkustaa. Toinen kertoi, kuinka äänekästä, ahdistavaa ja pelottavaa siellä on. Kansalaiset valittavat myös bensiinipulasta ja huonosta internet-yhteydestä.
– Ilmahälytykset piinaavat meitä sekä yöllä että aamulla. Se on henkisesti todella raskasta. En voi käsittää, miksi meidän joukkomme eivät moukaroi sitä helvetin Kiovaa, kertoi videollaan Sevastopolissa Krimillä kulkeva nainen.
”Yhteiskunnallinen infantilismi paljastuu”
Lassilan mukaan venäläisten kommenteissa paljastuu ”syvä yhteiskunnallinen infantilismi”. Infantilismi tarkoittaa lapsellista käyttäytymistä tai ajattelua aikuisilla, ja se voi ilmetä kyvyttömyytenä ottaa vastuuta tai kypsymättömänä käyttäytymisenä.
– Ollaan ihan vilpittömästi hämmästyneitä, miten tämä voi olla mahdollista. Eletään edelleen tämmöisessä täydellisessä propagandakuplassa.
– Vaikka siihen propagandaan ei välttämättä suoraan uskota, se on ollut turvasatama, jolla voi sulkea itsensä ulos pahasta maailmasta.
Lassilan mukaan venäläisten reaktio on tyypillinen: yleisesti ottaen kansalaiset hyväksyvät sen, mitä Kreml tekee ja mitä Putin sanoo.
– Kun minä en voi vaikuttaa mihinkään, kun minä en tiedä politiikasta mitään, niin totta kai minä luotan, mitä presidentti tekee, Lassila kuvailee.
Samanaikaisesti ollaan kuitenkin hyvinkin avoimia kertomaan arjen ongelmista.
– Tämä on oikein tyypillinen venäläinen yhteiskunnallinen reaktio, Lassila sanoo.
Ennen hyökkäyssotaa verkossa tapahtuvalla protestoinnilla oli jopa vaikutusta. Esimerkiksi opposition liikehdintä Aleksei Navalnyin ympärillä rakentui pitkälti internetin mahdollistamana.
Hyökkäyssodan alku merkitsi kuitenkin käännekohtaa, kun todellinen sotasensuuri iski.
– Mikä ehkä nyt näissä varsinkin Krimiltä tulleissa kritiikin osoituksissa on uutta, on se, että tässä laajuudessa emme ole nähneet vastaavaa tämän sotasensuurin aikana.
Lassilan mukaan Putinin politiikan yksi perusajatuksista on ollut pitää iso osa venäläistä yhteiskuntaa suojassa sodan seurauksista samalla, kun ”ammattilaiset suorittavat erikoisoperaatiota” Ukrainassa. Nyt tuo kuvio ei enää toimi. Sota tulee enenevissä määrin tavallisten venäläisten iholle, Lassila sanoo.
– Vaikka hallinto kaikin tavoin pyrkii hillitsemään ja kontrolloimaan näitä sosiaalisen median alustoja, niin se vuotaa. Erityisesti Telegramin osalta, josta käydään jatkuvaa tasapainottelua, missä laajuudessa se halutaan sulkea.
Se on herättänyt kansalaisissa vastareaktiota.
Kritiikki kohdistuu viranomaisiin, ei Putiniin
Venäläisten kritiikki kohdistuu tyypillisimmin maan viranomaisiin eikä niinkään Putiniin tai edes sotaan itseensä.
– Eli minkä takia ei ilmatorjunta toimi, minkä takia tämä on ylipäätään mahdollista, Lassila kuvaa.
Propaganda kääntyy siis tavallaan itseään vastaan: uskomus Venäjän kaikkivoipaisuudesta ja kansalaisille tarjottavasta suojasta romuttuu.
Toisaalta viraalissa Instagram-videossa venäläinen sotilas, Alexander Lunin, uhkasi nimenomaan presidentti Putinia Venäjän armeijan kapinalla.
Videolla Lunin väittää, että viranomaiset pyysivät häntä välittämään viestin Venäjän presidentille. Lunin vaatii pääsyä Kremliin ja uhkaa, että jos hän ei pääse puhumaan Putinin kanssa suorassa lähetyksessä, seuraukset ovat vakavat.
– Juuri nyt kymmenet – sadat, tuhannet – sotilaistamme mätänevät vankiloissa, sinne heidät heittivät omat komentajansa, Lunin sanoo videolla.
Lunin varoittaa, että jos hän ei pääse Kremliin, ”armeija kääntää aseensa Kremliä vastaan”.
Jussi Lassila ei usko, että Luninin videon julkaisun ajankohta on sattumaa.
– On kulunut tasan kolme vuotta Prigozhinin kapinasta. On mahdollista, että kyseessä on yksittäisen sotilaan epätoivon osoitus, jossa huomioarvoa halutaan lisätä uhkauksella uudesta kapinasta.
Lassila ei usko uuteen kapinaan Luninin viestin pohjalta, mutta ainakin se kertoo tyytymättömyyden kasvusta.
– On myös mahdollista sekin, että Luninin viesti on osa koordinoidumpaa pyrkimystä viestiä tyytymättömyyttä sotaan, joka kasvaa myös hallinnon piirissä.
Perusturvallisuuden tunne murentuu
Lassilan mukaan Krimillä ja laajemminkin Venäjällä on käsillä muutos, joka koskee venäläisten perusturvallisuuden tunnetta.
– On avoin kysymys, miten se lähtee kanavoitumaan. Joissain kyselyissä nähdään merkkejä siitä, että esimerkiksi sodan jatkamisen kannatus on ollut nousussa viimeisten muutaman kuukauden aikana, Lassila kertoo.
Vastaavasti odotus rauhanneuvottelujen alkamisesta on vähentynyt, vaikka selkeästi suurin osa kansalaisista ei halua sodan jatkuvan.
– Tässä on ristiriita Putinin sotapolitiikan ja sitten kansalaisten odotusten välillä, Lassila toteaa.
Kun Ukrainan tekemät iskut kovenevat, voi se antaa Venäjän hallinnolle keinoja myydä sotatoimien oikeutusta paremmin kansalaisille.
– Mutta luulen, että se on edelleen tällaista ikään kuin retorista ja asenteiden tasolla tapahtuvaa. Se ei johda siihen, että kansalaiset todella olisivat yhtäkkiä valmiimpia lähteä sotimaan itse. Siitä ei ole merkkejä, Lassila sanoo.
Venäjällä onkin yhä suurempia vaikeuksia sopimussotilaiden rekrytoimisessa, kertoo venäläinen riippumaton media Vertska.
Median keräämien tietojen mukaan Venäjän puolustusministeriön kanssa sopimuksen allekirjoittaneiden venäläisten määrä on hiljattain ollut huomattavassa laskussa.