Vieraskynä: Kuka johtaa Suomen neuvotteluja? – Pöydällä hävittäjähankintoja suuremmat rahat
Kansallisen ennallistamissuunnitelman lausuntoaika päättyi kuukausi sitten 27. elokuuta. Suunnitelmat piti lähettää EU:n komissiolle kommentoitavaksi 1. syyskuuta mennessä.
Suomi ei ole vielä toimittanut suunnitelmaa ja tällä hetkellä ainoastaan kahdeksan EU-maata on lähettänyt luonnon ennallistamissuunnitelmansa komission byrokraateille.
Tilanne kertoo asian vaikeudesta ja siitä, miten asetusta linjattaessa päättäjillä ei ollut käsitystä, mitä se toisi tullessaan.
Suomen osalta useita tärkeitä metsäasioita ei ollut linjattu lausuntokierrokselle mentäessä.
Heikentämättömyysvelvoite oli kysymysmerkki. Boreaalisten luonnonmetsien, harjumetsien ja puustoisten soiden osalta ei myöskään tiedetty selkeitä määritelmiä.
Nämä ovat asioita, joilla on erittäin merkittävä vaikutus ennallistamisen kustannuksiin.
Suunnitelmassa ennallistamistoimien kokonaiskustannuksiksi vuosina 2026–2050 arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Jo vuosina 2026–2031 lisärahoitustarve olisi keskimäärin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen hävittäjähankinnat olivat noin 10 miljardia euroa ja ennallistamisen kokonaiskustannukset olisivat 30 miljardia euroa.
Kustannuksia saadaan laskettua, mikäli esimerkiksi metsäluontotyyppien määritelmät ovat mahdollisimman tiukat.
Voi hyvin olla, että kaikista tiukimmatkin määritelmät ja niiden pohjalta tehtävät toimet tulevat tuottamaan merkittäviä vaikeuksia velkajarru-Suomessa, jossa paine leikata kaikilta hallinnonaloilta on perusteltu.
Ympäristöministeriön tiedotteessa todettiinkin, että ”Suomen tavoitteena on neuvotella komission kanssa ennallistamisen aiheuttamien kustannusten kohtuullistamisesta.” Tavoite on viisas.
Seuraavaksi kysymys kuuluukin, mitä Suomi siis edistää konkreettisella tasolla kustannusten pienentämiseen tähtäävissä neuvotteluissa?
Mahdollisimman tiukkoja määritelmiä? Kuka neuvotteluja johtaa Suomen puolelta? Mistä hän saa mandaatin? Onko asia käsitelty valtioneuvoston EU-ministerivaliokunnassa? Onko eduskunnan suuri valiokunta hyväksynyt valtion esittämät linjaukset? Avoimia kysymyksiä riittää.
Edellä mainitut kysymykset voisivat olla tylsiä normaalissa kontekstissa, mutta ennallistamisessa on kyse yhdestä suurimmista tulevien vuosien julkisen talouden asioista.
Ennallistamisen tuomien talousongelmien kanssa tulevat tuskastelemaan myös useat tulevat hallitukset.
Kaikissa pohdinnoissa kannattaa ohjenuorana pitää keinot, joilla saadaan mahdollisimman suuri luontohyöty mahdollisimman pienillä haitallisilla vaikutuksilla puun saatavuuteen, kilpailukykyyn ja kansantalouteen.
Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja.