Viron presidentti jättää paikkansa
Viron presidentti Alar Karis ei enää asetu uudelleen ehdolle virkaansa. Karis kertoi asiasta tiistaina Viron voitonpäivän juhlallisuuksien yhteydessä. Asiasta kertoo Viron yleisradio ERR.
Virossa presidenttiä ei valita suoralla kansanäänestyksellä, vaan parlamentti valitsee hänet. ERR:n mukaan on ollut laajaa keskustelua siitä, että Karis ei saisi riittävästi tukea päästäkseen uudelle kaudelle. Viron parlamentti Riikikogu kokoontuu valitsemaan presidenttiä 2. syyskuuta.
Tilanne on saanut erikoiset piirteet, sillä useiden puolueiden edustajien mukaan syy Karisin lähdölle on liian suuri kansansuosio.
– Syy oli, että Alar Karis on liian itsenäinen, Isänmaan Urmas Reinsalu sanoi.
– Poliittiset manööverit, jotka kutoivat kasaan hallitsevat puolueet, joilla on vain 15 prosentin tuki, ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa 70 prosentin kansan tuen saava presidentti päätti olla jäämättä virkaan, keskustapuolueen Mihhail Kõlvart sanoi.
Karis itse kertoo, että taustalla ovat henkilökohtaiset syyt.
– Varmasti yksi syy on myös se, että kun otin viran vastaan, lupasin perheelleni, että siitä tulisi yksi kausi, hän sanoi.
Kuka seuraajaksi?
Seuraaja on tässä vaiheessa täysin auki, eikä mikään nimi ole saavuttanut erityistä suosiota julkisuudessa. Tähän mennessä vasta oikeistopopulistisen Ekren Mart Helme on ilmoittautunut ehdokkaaksi. Helme on Viron entinen sisäministeri.
Viron pääministerin, reformipuolueen Kristen Michalin mukaan ex-presidentti Kersti Kaljulaid voisi olla ehdokas. Vuodesta 2024 Kaljulaid on toiminut Viron olympiakomitean puheenjohtajana. Ajatushautomo Ühiskonnauuringute Instituutin kyselyssä 70 prosenttia kannatti Karisia, ja Kaljulaid sai 15 prosentin kannatuksen, kun kysyttiin tilanteesta näiden kahden ehdokkaan välillä, kertoo ERR.
Kyselyssä kysyttiin myös muista mahdollisissa ehdokkaista. Tässäkin Karis voitti ylivoimaisesti, eikä kukaan nimetyistä päässyt lähellekään. Toiseksi sijoittui Helme, joka sai 10 prosentin kannatuksen. Listalta löytyy myös esimerkiksi europarlamentaarikko ja ex-ulkoministeri Marina Kaljurand (6,7 prosenttia) sekä europarlamentaarikko ja ex-pääministeri Jüri Ratas (3,5 prosenttia).