Googlen kohuttu toiminta Muhoksen ja Kajaanin datakeskustyömailla nosti esiin ongelmat EU:n ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanossa.
Lupa- ja valvontavirasto (LVV) ohjeisti lokakuun alussa Googlea keskeyttämään Muhoksen ja Kajaanin datakeskushankkeiden valmistelutoimet välittömästi ja viimeistään 23. lokakuuta mennessä. Viraston mukaan hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyt piti saattaa loppuun ennen työmaiden jatkamista.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) vahvisti Iltalehdelle, että LVV:n mukaan hakkuiden käynnistämisessä on rikottu lakia ympäristövaikutusten arvioinnista. Asiasta on tehty myös tutkintapyyntö poliisille.
Mikäli eduskunnan käsittelyssä oleva ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpano olisi edennyt jouhevammin, lakia olisi saatettu voida käyttää myös Googlen sanktiointiin.
Näin katsoo muun muassa vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen, jonka mukaan Googlen seuraukset voisivat olla erilaisia, ”jos hallitus ei olisi viivytellyt ympäristödirektiivin toimeenpanossa”.
– Hallitus jätti EU:n ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanon määräajassa tekemättä. Ajoissa toteutettu lainsäädäntö olisi voinut muuttaa myös Googlen datakeskushankkeisiin liittyvien hakkuiden oikeudellista asemaa. Ympäristödirektiivin täytäntöönpanoa koskeva esitys on vasta lakivaliokunnan käsittelyssä, vaikka sen määräaika meni jo toukokuussa, Holopainen sanoo tiedotteessaan.
Eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä parhaillaan olevan ympäristörikosdirektiivin piti tulla voimaan 21. toukokuuta 2026 mennessä, mutta se annettiin eduskunnalle vasta syyskuun alussa. Direktiivin kansallisen toimeenpanon valmistelusta vastaa oikeusministeriö ja sitä johtava oikeusministeri Leena Meri (ps).
Mahdollisuus jättisakkoon
Kooltaan suuri ja monimutkainen direktiivi lisää useita erilaisia ympäristörikoksiin liittyviä nimikkeitä rikoslakiin. Oikeushenkilöille eli esimerkiksi osakeyhtiöille määrättäviä yhteisösakkoja muutettaisiin siten, että pienin sakkomäärä olisi 2 000 euroa ja suurin 3 miljoonaa euroa.
Lisäksi tarkoitus on säätää erittäin suuria oikeushenkilöitä koskeva asteikko, jossa yhteisösakon alin raja olisi 15 000 euroa ja ylin raja 40 miljoonaa euroa, kuitenkin enintään viisi prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai muusta vastaavasta tuotosta.
Direktiivissä säädetään myös ympäristövaikutusten arvioinnista, mikä jäi Googlelta tekemättä. Tulevaisuudessa rangaistavaa olisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden toteuttaminen ilman lupaa, jos se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman tai maaperän laadulle, veden laadulle tai tilalle tai huomattavaa vahinkoa ekosysteemille, eläimille tai kasveille.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutokseen, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Erimielisyydet viivyttivät
Lakia ei kuitenkaan ole vielä saatu voimaan, koska sen käsittely oikeusministeriössä venyi huomattavasti.
Alun perin ministeriö asetti virkamiestyöryhmän valmistelemaan kansallista toimeenpanoa toukokuussa 2024.
Valmista piti tulla vuoden 2025 toukokuun loppuun mennessä, mutta useista ministeriöistä, poliisista ja Syyttäjälaitoksesta koostunut työryhmä sai mietintönsä valmiiksi vasta marraskuun alussa 2025. Työryhmän toimikautta jouduttiin pidentämään lokakuun loppuun saakka, eikä mietinnöstä saatu siltikään yksimielistä.
Maa- ja metsätalousministeriö jätti eriävän mielipiteen työryhmän 709-sivuiseen mietintöön. Syynä oli se, ettei ministeriö hyväksynyt oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamista jatkossa myös perusmuotoiseen metsästysrikokseen.
Ministeriö perusteli kantaansa muun muassa sillä, että metsästäminen ja metsästyksen yhteydessä tapahtuvat rikokset on tähän saakka arvioitu ensisijaisesti luonnollisten henkilöiden eli ihmisten teoiksi. Vaikka kyseessä olisi seuruemetsästys, yksittäinen ihminen tekee lopulta päätöksen ampumisesta, maa- ja metsätalousministeriö perusteli.
Ministeriö oli huolissaan siitä, että koko metsästysseura oikeushenkilönä joutuisi vastuuseen yksittäisten henkilöiden tekemistä perusmuotoisista metsästysrikoksista. Nykylain mukaan oikeushenkilöitä voi rangaista vain törkeistä metsästysrikoksista.
Palautetta satoi
Ympäristörikosdirektiivin toimeenpanon valmistelu hidastui myös siksi, että sitä jouduttiin hiomaan lausuntokierroksella annetun palautteen vuoksi.
Vaikka lausunnonantajat pitivät direktiivin tuomia uudistuksia kannatettavina, useissa lausunnoissa nousi esiin huoli sääntelyn monimutkaisuudesta ja vaikeaselkoisuudesta. Palautetta annettiin muun muassa yhteisösakon korottamisesta.
Erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto katsoi, ettei soveltamiskäytännöstä ilmene tarvetta korottaa yhteisösakon asteikkoa. Toisaalta Suomen luonnonsuojeluliitto oli sitä mieltä, että 40 miljoonan euron sakko olisi suuryrityksille riittämätön.
Vaikka oikeusministeriössä direktiivin käsittely meni mutkikkaaksi, Iltalehden tietojen mukaan eduskuntakäsittely on sujunut aikataulussa.
Komissio on kuitenkin aloittanut heinäkuussa rikkomusmenettelyn Suomea kohtaan, kun direktiivin täytäntöönpano on viivästynyt.