Voice of Freedom Повна версія

Voiko Suomeen kohdistua sabotaasi? Lulu Ranteen vastaukset kansanedustajalle paljastavat tilanteen

· Main news

Kansanedustaja Janne Jukkola (kok) teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen yritysten mahdollisuuksista suojautua drooneilla tapahtuvalta yritys- ja teollisuusvakoilulta.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) on vastannut Jukkolan kysymykseen.

Ranne sanoo, että Suojelupoliisin arvion mukaan Venäjän harjoittaman kriittisten kohteiden kartoituksen ja sabotaasin uhka on todellinen.

– Vaikka Suomi ei ole sabotaasi-iskujen pääkohde Euroopassa, sen sabotaasin merkittävinä kohteina myös Suomessa olisivat erityisesti Ukrainaan liittyvät puolustusalan yritykset. Valtiolliset ja niihin linkittyvät toimijat pystyvät hyödyntämään drooniteknologiaa kriittisten kohteiden tiedustelussa kriisitilannetta varten sekä erilaisten sabotaasien valmistelussa. Drooneja pystytään myös hyödyntämään iskujen toteutuksessa, kuten esimerkiksi Ukrainan sota ja Saksassa tapahtunut sabotaasin yritys osoittavat, Lulu Ranne vastaa.

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö on katsonut Iltalehdelle aiemmin, että sabotaasiuhan arvioidaan kohdistuvan Suomessa erityisesti puolustusteollisuuteen ja Ukrainan tukemiseen, minkä vuoksi alan yrityksiä on kehotettu varautumaan iskuihin.

Jukkola kysyi kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus arvioi droonien käytöstä yritys- ja teollisuusvakoiluun sekä muuhun tiedusteluun aiheutuvaa uhkaa ja nykyisen lainsäädännön riittävyyttä kriittisten yritysten suojautumisen kannalta.

Hän tiedusteli myös, aikooko hallitus mahdollistaa tarkoin määritellyille kriittisille toimijoille luvanvaraiset ja rajatut oikeudet havaita, tunnistaa ja paikantaa niiden alueisiin kohdistuvaa oikeudetonta droonitoimintaa sekä tarvittaessa torjua sitä yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Poliisille kymmeniä ilmoituksia kuussa

Ranne painottaa vastauksessaan, että yritys- ja teollisuusvakoilulla viitataan perinteisesti siihen, että vakoileva valtio pyrkii hankkimaan salaista tietoa esimerkiksi tuotekehitykseen liittyen.

– Tällaista toimintaa drooniteknologia tukee vain rajoitetusti. Droonien käyttö voi olla tiedonkeruun kannalta hyödyllistä lähinnä, jos etsitään heikkouksia kiinteistöstä tai mahdollista sisäänpääsyä, tietoa kiinteistössä käyvistä henkilöistä tai kiinteistöissä tapahtuvien asioiden aikatauluista. Merkittävämpiä tiedonhankinnan tapoja ovat tässä yhteydessä esimerkiksi kybervakoilu ja henkilötiedustelu.

Ministerin vastauksessa kerrotaan myös, että poliisi saa kuukausittain kymmeniä ilmoituksia droonien lennättämisestä kriittisen infrastruktuurin lähistöllä tai ilmailulta kielletyllä taikka rajoitetulla alueella.

– Valtaosa poliisille ilmoitetuista havainnoista selittyy drooniharrastuksella tai lentoliikenteellä. Maasta käsin ja erityisesti pimeän aikaan on erittäin haastavaa erottaa toisistaan esimerkiksi lentokonetta ja droonia.

– Yleisellä tasolla lainsäädäntötyössä onkin syytä kiinnittää huomiota droonien lennättämisen rajoituksiin myös suhteessa kriittisiin ja sabotaasiherkkiin yrityksiin, kuten puolustusteollisuuden, puolustusteknologioiden ja avaruusteknologioiden alan yrityksiin, Ranne summaa.

Valtiosääntöoikeudelliset reunaehdot asettavat rajoituksia

Lulu Ranne muistuttaa vastauksessaan, että poliisi on yleisviranomainen droonien valvonnassa. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys poliisilain muuttamisesta.

Poliisilaissa säädettäisiin poliisimiehen oikeudesta puuttua miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun tai toimintaan.

Kotimaisen lainsäädännön ohella ministeri käy läpi myös muun muassa Europpan komission drooniturvallisuuteen liittyviä lainsäädännöllisiä toimia ja suunnitelmia.

Lopuksi ministeri tähdentää, että uusien teknologioiden hyödyntäminen on tehtävä oikeudellisesti kestävällä tavalla, samalla huomioiden nykyinen turvallisuustilanteen kehitys.

– Valtiosääntöoikeudelliset reunaehdot asettavat rajoituksia sille, missä määrin kriittisen infrastruktuurin, taikka huoltovarmuuden kannalta merkityksellisen toiminnan (esim. satamat, maanpuolustusta tukeva teollisuus) suojaamiseksi voitaisiin säätää esimerkiksi vartijoille tai muille yksityisen turvallisuusalan toimijoille uusia erityistoimivaltuuksia.