Voice of Freedom Повна версія

Voiko Suomi joutua osaksi avaruussotaa? Asiantuntijalta huolestuttava arvio: ”Tilanne voi mennä hyvin pahaksi”

· Main news

Venäläinen satelliitti jahtaa avaruudessa länsimaista tutkasatelliittia. Tämä ei ole James Bond -elokuvasta, vaan totisinta totta.

Näin kävi viime viikolla, kun venäläisen Kosmos 2612 -satelliitin kerrottiin hakeutuneen poikkeuksellisen lähelle Iceye-X36-satelliittia. Yhdysvaltoihin rekisteröity satelliitti on suomalaisen avaruusteknologiayrityksen Iceyen valmistama ja operoima.

Poikkeukselliseksi kuvailtu tapaus on aiheuttanut huolestuneisuutta. Esimerkiksi avaruustekniikasta luennoiva Marco Langbroek arvioi blogikirjoituksessaan, että Kosmos 2612 lähestyi Iceye-X36:tta luvattomasti ja harkitusti.

Avaruusteknologiaan erikoistunut Aalto-yliopiston professori Jaan Praks kertoo Iltalehdelle, että kyseessä on ennennäkemätön ja vaarallinen tilanne.

– Tällaista ei ole avoimesti ja näin provokatiivisesti tehty koskaan aikaisemmin. On ollut tapauksia, joissa venäläinen satelliitti on lähestynyt Maata kiertävällä radalla esimerkiksi muita telekommunikaatiosatelliitteja ja ehkä kerännyt sieltä jotain tietoja.

– Mutta tässä tapauksessa venäläinen satelliitti on tullut uhkaavasti hyvin nopeasti ja hyvin lähelle Iceye-satelliittia, Praks vertaa.

Satelliittien liikkeitä seuraavan Orbital Radar -sivuston mukaan satelliitit kävivät sunnuntaina lähimmillään vain 136 metrin päässä toisistaan 541 kilometrin korkeudessa.

Iltalehti ei tavoittanut Iceyeta maanantaina kommentoimaan tapausta.

Tuhoaminen mahdollista

Venäläisillä satelliiteilla on Praksin mukaan havaittu kyvykkyyksiä, joilla ne voivat erilaisilla signaaleilla häiritä muita satelliitteja. Venäläinen satelliitti voi kyetä jopa tuhoamaan Iceye-satelliitin, Praks kertoo.

– Koska avaruudessa kaikki liikkuu kiertoradalla hyvin nopeasti ja ratanopeus on seitsemän kilometriä sekunnissa, satelliitin tuhoamiseksi ei tarvitse periaatteessa tehdä muuta kuin asettua poikkiteloin sen radalle eli mennä vastakkaiseen suuntaan. Jos satelliitit törmäävät, molemmat tuhoutuvat.

– Periaatteessa satelliitti voi myöskin tällaisella pienellä – sanotaan vaikka ohjukseksi tai avaruusdrooniksi – tehdä vahinkoa toiselle satelliitille. Se on mahdollista, mutta emme tiedä sen enempää. Avaruuteen ei näe tarkkaan, mikä tilanne tai aikomus on, Praks luonnehtii.

Iceyen satelliitteja ei ole suunniteltu taistelemaan toisia satelliitteja vastaan. Praks vertaa tilannetta siihen, että henkilöauto kohtaisi panssarivaunun.

– Iceye voi ainoastaan väistää johonkin asti toisen satelliitin liikkeitä mutta ei loputtomasti, koska sillä ei ole polttoainetta niin paljon, että se voisi tehdä kovin paljon liikkeitä kiertoradalta toiselle.

Praks ei usko, että Kosmosin ja Iceyen kohtaaminen olisi ollut sattumaa.

– Iceye on tehnyt tälle X36-satelliitille todistetusti jo väistöliikkeitä, ja venäläinen satelliitti on seurannut näiden väistöliikkeiden jälkeen takaisin samalle Iceyen radalle. Kyse on selkeästä poliittisesta viestistä, että olemme teidän kannoillanne ja voimme tulla lähelle.

Iceye-X36-satelliitin Ukraina-yhteyttä ei ole vahvistettu.

Sotaa avaruudessa?

Iceye tiedotti tammikuussa, että se laajensi merkittävästi yhteistyötään Ukrainan kanssa.

Yhteistyön ansiosta Ukraina saa korkean resoluution satelliittikuvia Iceyen satelliittiparven kautta. Ukraina ja Iceye aloittivat yhteistyön vuonna 2022.

– Tämä X-36-satelliitti on sellaisella radalla, että se voi kuvata Ukrainaa hiukan useammin kuin muut Iceyen satelliitit. Tämä on sillä tavalla poikkeuksellinen tilanne, että Venäjä on ilmoittanut omiksi sotilaskohteikseen satelliitit, jotka avaruudessa auttavat jollain tapaa Ukrainaa.

– En tiedä, mitä liikkuu venäläisen satelliittioperaattorin päässä tai mistä nämä komennot sinne tulevat. Sitä voi jokainen arvuutella itse, mutta on otettava huomioon, että X36 toimittaa Ukrainalle elintärkeää tietoa, Praks kertoo.

Käytännössä siis Ukrainan sodan vaikutukset ulottuvat avaruuteen asti, ja suomalainen yritys on siinä hyvinkin keskeisessä roolissa. Praks ei ottanut kantaa siihen, mitä se tarkoittaisi Suomen kannalta, jos venäläinen satelliitti tuhoaisi Iceye-satelliitin.

– Avaruudesta on tullut maailmanpolitiikan näyttämö, ja suomalaiset satelliitit ovat nykyään hyvin menestyneitä mutta samalla myös mukana maailmanpoliittisella areenalla. Tilanne on hyvin vaarallinen satelliiteille ja myöskin poliittisesti herkkä.

– Pahimmillaan tilanne voi mennä hyvin pahaksi. Kyvykkyytemme puolustaa itseämme voi olla vakavasti vahingoitettu, jos meillä ei ole satelliitteja tai esimerkiksi navigointisignaalia, Praks varoittaa.

Praks huomauttaa, että myös satelliitit vaikuttavat paljon siihen, miten tehokkaasti muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa voidaan tehdä.

Kosmos 2612

Ajatushautomo Center for Strategic and International Studies (CSIS) kuvaili analyysissään Venäjän toimintaa länsimaisten satelliittien läheisyydessä harmaan vyöhykkeen aggressiiviseksi toiminnaksi, joka on lisääntynyt viime vuosien aikana.

Kosmos 2612 laukaistiin avaruuteen viime huhtikuussa samaan aikaan viiden muun satelliitin kanssa. Asiantuntijat ovat seuranneet niitä tarkasti jo useamman kuukauden ajan.

CSIS kertoo, että jo toukokuussa viisi kuudesta satelliitista teki liikkeitä, jotka muuttivat niiden kiertoratojen kaltevuuksia vastaamaan Iceye-X36:n kiertoradan kaltevuutta.

CSIS:n mukaan tällaiset liikkeet ovat epätyypillisiä, koska ne kuluttavat paljon polttoainetta, jota yhdellä satelliitilla on käytössään rajallisesti.

Toukokuun jälkeen venäläiset satelliitit eivät kuitenkaan ole tehneet korjausliikkeitä pysyäkseen samalla kiertoradalla Iceye-X36:n kanssa.

Tilanne muuttui jälleen syyskuun lopulla, kun Kosmos 2612 teki liikkeitä, joilla se pääsi lähes samalle korkeudelle Iceye-X36:n kanssa. Tällöin epäilykset Venäjän pyrkimyksistä vaikuttaa yhdysvaltalaissatelliittiin saivat tuulta alleen.