Voice of Freedom Повна версія

Wille Rydman puhuu nyt suoraan tulevasta: Miljardin leikkaus soteen

· Main news

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) kertoo Iltalehden haastattelussa, mitä PS tekisi sote-palveluille ja mistä puolue hakisi säästöjä tulevalla hallituskaudella.

Perussuomalaiset esittää, että hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotuksista leikattaisiin noin kolmannes vuosina 2028–2031.

– Se tuottaisi vuoden 2031 tasossa noin miljardin euron säästön, Rydman kertoo.

PS julkaisee torstaina listan siitä, miten puolue sopeuttaisi velkajarrun edellyttämät noin 8–11 miljardia euroa. Alueiden rahoituksen indeksijarru on osa pakettia.

Hyvinvointialueindeksi nostaa alueiden valtiolta saamaa rahoitusta vuosittain kustannustason nousun vuoksi. Kustannukset nousevat muun muassa palkankorotusten ja palvelutarpeen kasvun takia.

Rydman korostaa, että kyse olisi hyvinvointialueiden rahoituksen kasvun leikkaus, eli indeksijarrun jälkeenkin alueiden rahoitus yhä kasvaisi vuosittain.

Rydmanin mukaan on selvää, että kun väestön ikääntyminen ja hoivatarpeiden kasvu jatkuvat ensi vaalikaudellakin, hyvinvointialueiden on tehostettava toimintaansa.

Rydmanin mukaan alueet voisivat saada indeksijarrun edellyttämiä säästöjä muun muassa sairaaloiden välisen työnjaon lisäämisellä ja teknologian hyödyntämisellä.

”Ei kestävä tapa”

Useat hyvinvointialueet ja valtiovarainministeriön finanssineuvos ovat tuoneet esille, että hyvinvointialueiden mahdollisuudet sopeuttaa toimintaansa entistäkin enemmän indeksijarrun kautta ovat hyvin erilaiset, ja jo nyt osa alueista on talousongelmissa.

Rydmanin mukaan indeksijarrun täytyy kulkea käsi kädessä hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamisen kanssa.

– Tämä nykyinen rahoitusjärjestelmä, joka joitakin alueita rankaisee syyttä ja joitakin alueita palkitsee ansiotta, ei missään nimessä ole kestävä tapa, Rydman sanoo.

Perussuomalaisten mukaan rahoitusmallia tulisi uudistaa niin, että rahoitus olisi sidottu nykyistä enemmän tarveperusteisuuteen.

Tällä hetkellä 80 prosenttia rahoituksesta myönnetään alueen väestön palvelutarpeen perusteella. Lisäksi on muita painotuksia, kuten asukasmäärä (13 %), vieraskielisyys (1,99 %) ja väestötiheys (1,49%).

PS poistaisi vieraskielisyyden painotuksen.

– Vieraskieliset ovat tyypillisesti hyväkuntoisia nuoria miehiä, kun taas sote-järjestelmän rahoituksessa pitäisi olla painopisteenä se, että huolehditaan huonokuntoisista suomalaisista mummoista, Rydman sanoo.

PS myös haluaisi nykyistä pienemmän merkityksen jälkikäteistarkistukselle, joka korjaa alueiden rahoitusta vastaamaan todellisia kustannuksia kahden vuoden viiveellä.

Rydmanin mukaan nykyinen jälkikäteistarkistus tuo ”yllättäviä ja outoja tilanteita” jälkikäteen ja vaikeuttaa merkittävästi alueiden taloussuunnittelua.

Näin sairaaloiden palveluita muutettaisiin

PS on Rydmanin mukaan valmis lisäämään erikoissairaanhoidon työnjakoa. Käytännössä se tarkoittaisi, että tiettyjä toimenpiteitä ja leikkauksia tehtäisiin harvemmissa sairaaloissa kuin nykyisin.

Rydmanin mukaan keskittäminen voisi koskea toimenpiteitä, joita tarvitaan harvemmin ja jotka ovat etukäteen suunniteltavissa. Akuuttitoimenpiteitä, kuten synnytyksiä, varten valmiudet tulee olla Rydmanin mukaan lähempänä.

– Jos on kyse harvinaislaatuisemmasta operaatiosta, niin sen voi käydä tekemässä vähän kauempanakin silloin, kun se on luonteeltaan operaatio, joka ei napsahda päälle ikään kuin yllättäen ja pyytämättä, Rydman sanoo.

Rydmanista sairaaloiden erikoistuminen on tärkeää myös hoidon laadun kannalta: kun leikkausmäärät ovat suurempia, lääkärit saavat enemmän toistoa ja kokemusta.

Kainuun tapaus ”hyvin poikkeuksellinen”

Rydman otti ministerinä vahvasti kantaa Kainuun rintasyöpäleikkausten jatkamisen puolesta, vaikka Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue esitti leikkausten keskittämistä Kainuusta ja Keski-Pohjanmaalta Ouluun.

Hyvinvointialueen perusteluna oli se, että Kainuussa rintasyöpien leikkausmäärät ovat jääneet reilusti alle keskittämisasetuksen 150 vuosittaisen leikkauksen rajan alle.

Eikö tässä ole kyse nimenomaan harvoin tarvittavasta leikkauksesta, ja siinä eivät ole täyttyneet minimimäärät leikkauksille?

– Sinänsä aivan totta, mutta jos ja kun on kyse siitä, että halutaan ensinnäkin kustannustehokkuutta ja toisaalta parempaa laatua terveydenhoidossa, niin sillon pitää varmistua, että keskittäminen myöskin palvelee sitä tarkoitusperää, Rydman sanoo.

Rydmanin mukaan pitkälti samat lääkärit leikkaavat tällä hetkellä Oulussa ja Kainuussa, eikä Rydmanin mukaan siksi olisi ollut nähtävissä etuja lääkärin ammattitaidon kehittymisen kannalta.

Rydman sanoo pitävänsä tapausta hyvin poikkeuksellisena.

– Lähtökohtaisesti en ministerinä mielellään vastaaviin tilanteisiin puuttuisi, mutta tässä tapauksessa katsoin, että se oli asiapohjaisesti tarpeellista.

Takataskussa hallituksen linjaus

Rydmanin mukaan lähtökohtana pitäisi olla jatkossakin, että hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden (YTA) tulee neuvotella keskenään siitä, miten työnjakoa käytännössä lisätään. YTA-alueita on Suomessa viisi.

Jos alueiden tekemät YTA-sopimukset eivät täytä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia tavoitteita ja ehtoja, Rydmanin mukaan ensimmäinen perälauta on, että ministeriö päättää asiat alueiden puolesta.

Jos tästä huolimatta alueiden välisestä työnjaosta ei ”kerta kaikkiaan tahdo tulla mitään”, täytyy Rydmanin mukaan takataskussa olla valtakunnallisen linjanvedon tekeminen.

Tämä tarkoittaisi sitä, että tuleva hallitus linjaa, mitä sairaaloiden palveluille tehdään.

”Kumpaan päähän laitetaan”

Rydman kertoo, että PS on valmis määrittelemään lainsäädännön tasolla tarkemman palvelulupauksen ja palveluvalikoiman, eli mitä kaikkia hoitoja ja palveluita julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta saa.

Rydmanin mukaan on keskeistä arvioida, minkä verran terveyshyötyjä kukin toimenpide tuottaa suhteessa sen hintalappuun. Rydman korostaa, että lääkärit tekevät jatkuvasti tällaista arviointia.

– Pitäisin sitä yhteiskuntapoliittisesti ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta perusteltuna, että lääkäreillä jatkossa olisi vahvempi lainsäädännöllinen selkänoja näissä asioissa.

Rydmanin mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, miten rajallisia veronmaksajien euroja käytetään mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Rydman mainitsee esimerkiksi sen, että keskosena syntyneen lapsen hoito voi olla kallista, mutta se voi onnistuessaan tuoda kymmeniä terveitä elinvuosia.

– Hänestä voi kasvaa veronmaksaja, joka tekee töitä ja rakentaa tätä yhteiskuntaa läpi koko uransa. Toisessa ääripäässä taas voi olla monisairas vanhus, joka erittäin kalliin kokeellisen lääkkeen avulla mahdollisesti saattaisi saada hieman lisää elinaikaa. Mutta kun resurssit ovat rajalliset, niin kumpaan päähän laitetaan? Rydman kysyy.

Rydman korostaa, että muutaman kuukauden lisäelinaika voi olla yksilölle ja hänen läheisilleen erittäin tärkeä. Rydmanista on kuitenkin tärkeää katsoa asiaa yhteiskunnallisen kokonaiskuvan kautta, koska resurssit ovat rajalliset.

Ei karttaharjoituksia

Perussuomalaiset ei Rydmanin mukaan näe järkevänä lähteä vähentämään hyvinvointialueiden määrää suurella ”karttaharjoituksella”.

Rydman korostaa, että alueiden yhdistämisestä seuraa muutoskustannuksia, kuten palkkojen yhtenäistämisen kuluja.

– Ja jos lähdetään viemään läpi jotain massiivista hallintorakenneuudistusta, niin kyllä se on aina ajankäytöllisesti, resurssillisesti ja fokukselta jostakin muualta pois.

Silti Rydmanin mukaan on selvää, että hyvinvointialueita on liian paljon, eikä hänestä tällainen määrä alueita ole pitkällä tähtäimellä kestävä.

Rydman sanoo pitävänsä järkevänä, että tässä vaiheessa työnjakoa hyvinvointialueiden välillä tiivistetään ja syvennetään. Syvenevä yhteistyö voisi Rydmanin mukaan luoda edellytykset alueiden yhdistymisille ensi vaalikauden jälkeisillä kausilla.

Pienenä varauksena tähän Rydman sanoo sen, että yksittäisissä tapauksissa voisi tulevalla kaudella tulla eteen alueiden yhdistymiseen liittyviä kysymyksiä ”akuutteihin paikallisiin tilanteisiin”.

Jatkoa omalääkärimallille

Perussuomalaisten mielestä keskeistä olisi jatkaa omalääkäri-omahoitajamallin kehittämistä tulevalla kaudella.

Rydman korostaa, että mitä parempi hoidon jatkuvuuspolku on, sitä parempia hoitotuloksia saadaan, eli oikea-aikaisempia diagnooseja ja enemmän terveitä elinvuosia.

Rydman uskoo, että mallin vakiinnuttaminen koko maahan toisi pitkällä aikavälillä myös merkittäviä kustannussäästöjä.

Rydmanin mukaan omalääkäri-omahoitajamallin kehittämiseen voitaisiin osoittaa luultavasti lisärahoitusta ensi kaudella. Rydman mainitsee, että tällä kaudella tähän tarkoitukseen myönnettiin 40 miljoonan euron pilottirahoitus.

– Sekin on paljon rahaa, mutta loppujen lopuksi hyvinvointialueiden noin 27 miljardissa eurossa aika pieni summa.

LUE MYÖS

Rydman asiakasmaksujen korotuksista: ”Ei ainakaan heti”

Valtiovarainministeriö (VM) on esitellyt virkapuheenvuoronsa liitteessä vaihtoehtoja sille, miten hyvinvointivaltion palvelulupausta voitaisiin rajata.

VM:n mukaan hoitoon ja palveluihin pääsyn enimmäisaikoihin, henkilöstö- ja asiakasmitoituksiin sekä pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksiin voitaisiin tehdä kevennyksiä tai jopa poistoja.

Wille Rydmanista (ps) takuut ja mitoitukset ovat nyt aika lailla oikealla tasolla, eikä laskuvaraa juurikaan ole.

VM toi esille vaihtoehtona, että sijoitusvarallisuutta voitaisiin huomioida hoivamaksuissa. Rydman korostaa, että jo nyt esimerkiksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tulot vaikuttavat merkittävästi maksujen määrään.

– Olisin hyvin pidättyväinen siinä, että rangaistaanko sitä, joka jo läpi uransa on rahoittanut hyvinvointivaltiota erityisen aktiivisesti, että pitääkö hänen maksukuormaansa vielä entisestään lisätä suhteessa aiempaan, Rydman sanoo.

Kysymykseen siitä, onko asiakasmaksuja mahdollista korottaa vielä tulevalla kaudella, Rydman sanoo, että maksut ovat aika korkeita tällä hetkellä.

– Varmaankaan kovin suuria uusia asiakasmaksukorotuksia ei ainakaan ihan heti voida tehdä.

Rydman korostaa, että käytännössä maksukorotuksissa on kyse rahoitusleikkauksesta alueille, ja alueet itse päättävät, korottavatko ne asiakasmaksuja. Rydmanin mukaan on syytä arvioida, että lähtevätkö alueet eriytymään kovasti asiakasmaksujen suhteen.

Rydman muistuttaa, että Suomessa on olemassa maksukatto, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut ovat pääosin maksuttomia.

Hyvinvointialueiden on myös mahdollista kohtuullistaa asiakasmaksuja taloudellisen tilanteen vuoksi ja jopa jättää maksu perimättä. Lisäksi maksut voidaan huomioida toimeentulotuessa.