Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi on käynnistänyt historiallisen muutoksen länsiliittolaisten suhteissa, arvioi The Wall Street Journal laajassa raportissaan. Lehti kuvaa Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteistyötä "rakkaudettomaksi avioliitoksi". Euroopan johtajat ovat alkaneet valmistautua aikaan, jolloin Yhdysvaltoihin ei enää voida luottaa samalla tavalla kuin toisen maailmansodan jälkeen.
WSJ:n mukaan ratkaiseva käänne nähtiin alkuvuodesta Brysselissä järjestetyssä suljetussa hätäkokouksessa, jossa lähes 30 Euroopan johtajaa keskusteli tuntikausia siitä, miten suhteet Yhdysvaltoihin voitaisiin pelastaa. Kokoukseen ei saanut tuoda puhelimia eikä avustajia, jotta keskustelu pysyisi täysin luottamuksellisena.
Tapaamista kuvailtiin jälkikäteen jopa "terapiaillaksi", sillä keskustelu keskittyi lähes yksinomaan Trumpiin ja hänen politiikkaansa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi kokouksessa suoraan, ettei entiseen ole enää paluuta.
– Vedämme tähän rajan. Paluuta ei ole, Macron sanoi lehden haastattelemien lähteiden mukaan.
Taustalla olivat Trumpin kovat lausunnot muun muassa Grönlannista sekä eurooppalaisten kasvava huoli siitä, että Yhdysvallat ajaa ennen kaikkea omia taloudellisia etujaan liittolaistensa kustannuksella.
Kaikki eivät kuitenkaan jakaneet Macronin näkemystä. Italian pääministeri Giorgia Meloni puolusti edelleen yhteistyötä Trumpin kanssa ja katsoi, että tämän kanssa oli mahdollista neuvotella.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen oli kokouksessa silminnähden järkyttynyt Trumpin Grönlantia koskevien ulostulojen jälkeen.
WSJ:n mukaan Euroopan johtajat pohtivat ensimmäistä kertaa vakavasti, oliko Yhdysvalloista tullut turvallisuustakuun sijaan uhka.
Eurooppa vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista
Useat Euroopan maat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan yhdysvaltalaisesta teknologiasta, puolustuksesta ja digitaalisista palveluista. Viranomaiset ovat alkaneet korvata amerikkalaisia ohjelmistoja eurooppalaisilla vaihtoehdoilla sekä selvittää, miten kriittiset tietojärjestelmät ja maksuliikenne voitaisiin hoitaa ilman Yhdysvaltoja.
Samalla Eurooppa investoi voimakkaasti omiin tekoäly-, avaruus- ja datakeskushankkeisiinsa. WSJ:n mukaan myös Iranin sodan aiheuttama polttoaineiden hinnannousu on vahvistanut eurooppalaisten halua vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista.
Kanada varoitti: "Vanha Amerikka ei ole palaamassa"
Raportin mukaan merkittävässä roolissa on ollut myös Kanadan pääministeri Mark Carney. Trumpin toistuvat puheet Kanadan liittämisestä Yhdysvaltojen 51. osavaltioksi vauhdittivat poliittista ilmapiiriä, jossa Carney nousi pääministeriksi.
Lehden mukaan Carney on varoittanut eurooppalaisia johtajia toistuvasti siitä, ettei "vanha Amerikka ole enää palaamassa”, vaan Euroopan on rakennettava omaa strategista riippumattomuuttaan. Hänen mukaansa länsi on ollut liian riippuvainen yhdestä arvaamattomammasta maasta.
Rutte yrittää pitää liittouman kasassa
Trump on toistuvasti kyseenalaistanut Naton merkityksen. Hänen mukaansa liittolaiset eivät käytä riittävästi rahaa puolustukseen, eikä Yhdysvallat hyödy Natosta
Naton pääsihteeri Mark Rutte on lehden mukaan pyrkinyt pitämään Trumpin sitoutuneena puolustusliittoon niin sanotulla "imarteludiplomatialla". Hän on korostanut jäsenmaille, että Yhdysvallat on edelleen korvaamaton osa Euroopan turvallisuutta.
WSJ:n mukaan kirjoittaessaan Trumpille Rutte jäljitteli Yhdysvaltain presidentin viestintätapaa, ja tätä esimerkkiä olisivat seuranneet myös muut eurooppalaiset johtajat kuten presidentti Alexander Stubb.
Myös Trumpin linja Ukrainan sodasta on vaihdellut. WSJ:n mukaan Euroopan johtajat ovatkin alkaneet varautua siihen, etteivät he imartelullakaan sitomaan Trumpia lännen yhteiseen linjaan Ukrainassa tai muissakaan keskeisissä poliittisissa kysymyksissä.
