Voice of Freedom Повна версія

Yksi lause Putin-puhelusta pistää silmään – Asiantuntija: "Tämä on se haaste"

· Main news

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat tiistaina Helsingistä Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Mahdollisesta puhelusta kertoi ensin uutistoimisto Bloomberg, minkä jälkeen tasavallan presidentin kanslia (TPK) tiedotti asiasta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila kommentoi Stubbin roolia puhelussa Iltalehdelle.

– Tässä nyt Stubb on nimenomaan siinä roolissa, joka hänelle on kaavailtu, eli Euroopan ääni Venäjän suuntaan ja mahdollisen kolmikantaneuvottelun suuntaan. En näe Suomen roolia tässä mitenkään erityisenä.

Tiedotteen mukaan Stubb ja Støre eivät toimineet puhelussa Euroopan edustajina vaan edustivat omia maitaan. Tätä Lassila pitää kuitenkin ennen kaikkea ”retorisena muotoiluna”.

– Meillä ei ole Euroopassa yhteistä Venäjä-strategiaa, ja tämä on se haaste. Kun toimimme aloitteellisesti, pystymme tietenkin vaikuttamaan siihen, että se viesti, jota Stubb ja Støre Euroopan edustajana viestivät Venäjälle, on se, mikä Euroopan viestin pitäisi olla.

– Jos tämä asetettaisiin jonkinlaisen kollegiaalisen päätöksenteon alle EU:ssa, se olisi aika lailla soutamista ja huopaamista, koska on aina joku, joka ei allekirjoita tällaista näkemystä.

Lassila sanoo uskovansa, että myös Venäjä ottaa Stubbin ja Støren viestin vastaan ennen kaikkea eurooppalaisena positiona.

”Reaktiivista”

Suomen intressissä on Lassilan mukaan ”pyrkiä kaikin keinoin välttämään” asetelma, jossa Putin pyrkii sopimaan Ukrainan ja Euroopan asioista vain Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa kuulematta Eurooppaa tai Ukrainaa.

Lassila ei näe puhelua merkkinä siitä, että Euroopan yhtenäinen rintama Putinin eristämiseksi olisi murtumassa.

– Kysymys on oikeastaan siitä, että missä tilanteessa ja millä ehdoilla tähän yhteydenottoon menee.

Eurooppa toimii Lassilan näkemyksen mukaan nyt reaktiivisesti. Lassilan mukaan nykytilanne muistuttaa sitä, kun eurooppalaiset lähtivät Yhdysvaltoihin pehmittämään Trumpia, joka oli nöyryyttänyt Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä Valkoisessa talossa helmikuussa 2025.

– Olemme jälleen kerran hieman jälkijunassa ja joudumme reagoimaan tilanteeseen, jossa asiat ovat vaarassa kehittyä suuntaan, jossa Euroopan ja Ukrainan ääntä ei kuunnella.

Puhelun sisällöstä ei ole juuri kerrottu julkisuuteen. Lassila lähtee siitä, että puhelussa on haluttu alleviivata Euroopan kantaa Ukraina-kysymykseen ja kerrottu, mistä asioista ei jousteta. Kysymys ei siis ole siitä, että oltaisiin valmiita taipumaan Venäjän vaatimuksiin.

– Tämä eroaa kysymyksestä, jossa on keskusteltu siitä, pitäisikö Putiniin olla yhteydessä. Siinä ajatuksena on varmaankin ollut, että oltaisiin valmiita taipumaan Venäjän vaatimuksiin. Jos Eurooppa on heikossa asemassa tai Venäjän silmissä heikko, aktiivinen tai oma-aloitteinen yhteydenotto Venäjään ei johda mihinkään. Tässä on ehkä se ero.

– Toisin sanoen Euroopan tulisi olla paljon voimakkaampi toimija, joka Venäjän on pakko tavalla tai toisella huomioida. Neuvotteluihin pitäisi lähteä tästä asetelmasta.

Lassila ei näe, että Stubbin soittamalla puhelulla olisi vaikutusta esimerkiksi Suomen turvallisuustilanteeseen tai muita erityisempiä vaikutuksia Suomelle. Myös Venäjän propagandan ”tyhjänpäiväisyys paljastuu”, hän sanoo. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova on aiemmin tyrmännyt ajatuksen Stubbista Euroopan ja Venäjän välisenä rauhanneuvottelijana.

– Julkisuudessa spekuloidaan, kuka voisi edustaa Eurooppaa, ja Zaharova kumppaneineen tyrmää ehdokkaita yksi toisensa jälkeen.

– Kun asiat etenevät siihen pisteeseen, että Stubb ottaa yhteyttä, venäläiset eivät enää kiinnitä siihen huomiota. Silloin olennaista on vain se, että yhteys on otettu. Luulen, että Kremlin näkökulmasta on aika lailla yhdentekevää, kuka yhteyden ottaa.