– Ihmisten mielestä samoista materiaaleista valmistettu terassi saisi maksaa Itä-Hämeen vapaa-ajanasunnolla vain kolmasosan siitä, mitä se maksaa Vantaalla. Se säästö löytyy ainoastaan sillä, että otetaan kylältä Pena, Arska ja Jaska tekemään homma kympin tuntipalkalla.
Näin sanoo nimettömänä pysyttelevä yrittäjä, joka on kyllästynyt harmaaseen talouteen omalla kotiseudullaan.
Hän itse haluaisi tehdä sivutoimisesti esimerkiksi remontointia, rakentamista ja metsätöitä, mutta pimeät toimijat ovat vallanneet markkinat halvemmilla hinnoillaan.
Moni suomalainen olisi valmis teettämään töitä pimeänä
Rakennustarvikeyhtiö Starkin teettämän Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2026 -kyselytutkimuksen mukaan jopa 37 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan remontin pimeästi, jos työntekijä olisi tuttava.
47 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että suurin kustannus remontoinnissa on ammattilaisen palkkaaminen. Houkutus säästää pimeästi maksamalla on suuri, sillä muissa kustannuksissa ei ole paljon säästömahdollisuuksia.
Pimeänä tehtävät työt voivat liittyä esimerkiksi rakentamiseen, remontointiin, polttopuukauppaan ja lumitöihin.
Myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Annika Nivalan mukaan syyt pimeän työn yleisyyteen ovat selvillä.
– Pimeän työn teettäminen voi säästää laskusta merkittävän summan. Lisäksi kiinnijäämisen riski on yleisimmissä tapauksissa pieni.
Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström ei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.
– Yksi syy harmaan talouden yleisyyteen on viranomaisten kykenemättömät toimet antaa kunnon sanktioita
Onko harmaa talous yleisempää maaseudulla?
Nimettömänä pysyttelevä yrittäjä arvioi, että pimeänä tehtävä työ on maaseudulla yleisempää kuin kaupungeissa.
Verohallinnon ohjaus- ja valvontapäällikön Sami Peltolan mukaan Verohallinnolla ei ole tilastotietoa siitä, onko maaseudun ja kaupunkien välillä eroa harmaan talouden yleisyydessä.
Peltolan mukaan harmaan talouden kirjo on laaja, ja se saattaa näyttäytyä maaseudulla eri tavalla kuin kaupungeissa.
– Meidän näkökulmastamme harmaa talous on todella laaja käsite, sillä se voi olla satunnaista kerran vuodessa tapahtuvaa euromääräisesti pientä toimintaa. Toisena ääripäänä on järjestäytynyt talousrikollisuus.”
Annika Nivalan mukaan voi yleisesti ajatella, että kaupungeissa on vähemmän veronkiertoa, sillä ihmiset tilaavat työt tuntemattomilta yrittäjiltä.
– Maaseudulla osapuolet useammin tuntevat toisensa, joten veronkierto voi olla yleisempää, hän toteaa.
Pimeä työ savustaa rehelliset toimijat ulos
Harmaa talous on uhka työmarkkinoille, sanoo Rakennusliiton Malmström.
– Rehelliset toimijat eivät pärjää kilpailussa.
Samaa mieltä on Verohallinnon Sami Peltola.
– Kyllähän se vaikuttaa kilpailuneutraliteettiin ja asiansa oikein hoitavien elinkeinotoiminnan mahdollisuuksiin. Kyse ei ole pelkästään verotulojen menetyksistä.
Tilanne on erityisen paha niillä alueilla, joilla kilpailu asiakkaista on kovaa. Osa yrittäjistä saattaa turvautua harmaaseen talouteen pystyäkseen toimimaan alallaan.
Ongelman kitkeminen on haastavaa – ja kallista
Suomessa on käytössä kaksi pääkeinoa veronkierron ehkäisyyn: kotitalousvähennys ja työnantajan ennakonpidätysvelvollisuus.
Ovatko ne riittäviä?
– Työnantajan ennakonpidätysvelvollisuus on erittäin tehokas veronkierron ehkäisyn väline – kenties tärkein yksittäinen veronkierron ehkäisykeino, Nivala sanoo.
Kotitalousvähennyksen tapauksessa tilanne ei ole niin yksinkertainen.
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT toteaa lausunnossaan, että kotitalousvähennysten korotusten vaikutus jää vähäiseksi harmaan talouden kitkemisessä.
– Kotitalousvähennyksellä ei ole tutkimuksissa havaittu vahvaa vaikutusta harmaan talouden kitkemiseen Suomessa. On toki mahdollista, että se vaikuttaa jonkin verran, mutta vaikutusten mittaluokka ei tue ajatusta, että se olisi keinona kovin vaikuttava, Nivala sanoo.
Miksi valvontaa ja sanktioita ei lisätä?
– Kaiken veronkierron kitkeminen tulisi erittäin kalliiksi, eivätkä saatavat tuotot välttämättä riittäisi kattamaan siitä aiheutuvia kustannuksia, Nivala toteaa.
Kuka puuttuu peliin, jos pimeästä ostamisesta on tullut kuluttajille tapa?
Verohallinto puuttuu ensisijaisesti siihen, kuka tuotetta tai palvelua myy, sillä juuri myyjän päässä tulot jäävät ilmoittamatta ja velvoitteet hoitamatta.
Esimerkiksi polttopuukaupassa verovirasto ei puutu puiden ostajan toimiin, sillä hänellä ei ole ennakonpidätysvelvollisuutta.
– Verovalvonta on yksi Verohallinnon keskeinen tehtävä, mutta nykyisen taloustilanteen ja resurssileikkausten takia joudutaan kuitenkin tekemään raskaita valintoja siitä, mihin on mahdollista puuttua yhtä aikaa, Peltola myöntää.
Malmströmin mukaan Rakennusliiton valvontatoimet painottuvat suuremmille työmaille.
– Resurssimme eivät riitä valvomaan omakotitalojen ja mökkien rakennus- ja remonttiprojekteja. Ne asiat kuuluvat enemmän lupa- ja valvontaviranomaisille, mutta luulen heidänkin resurssien olevan yhtä vähissä kuin meidänkin.
Malmström toivoo tulevalta hallitukselta toimia rakentamisen harmaan talouden kitkemiseksi. Hänen mukaansa kyse on valtakunnallisesti miljardiluokan ongelmasta ja siihen puuttumalla voitaisiin kerätä tuntuvan suuria summia puuttuvia verorahoja.
Harmaan talouden koko Suomessa oli 6,6 prosenttia BKT:sta vuonna 2023, kertoo EY:n viime vuonna julkaisema raportti.
– Mielestäni mikään hallitus ei ole ottanut aihetta tosissaan, Malmström sanoo.
Yksi syy voi hänen mukaansa olla myös se, että toisesta yrittäjästä harvoin vasikoidaan.
– Onko se suomalaisuutta tai jotain, Malmström pohtii.
Annika Nivalan mukaan veronkiertoa ei kuitenkaan katsota sormien läpi kovin paljon Suomessa, sillä kansainvälisessä vertailussa sekä veronmaksuhalukkuus että veronkierron tuomitseminen ovat täällä korkeammalla tasolla kuin monessa muussa maassa.
– Oletan tämän liittyvän vahvasti suomalaisten luottoon valtioon – kun verovarojen koetaan menevän hyviin tarkoitusperiin, ei verojen maksun vähentämiseen haluta käyttää niin paljon vaivaa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Talouselämässä.
