Voice of Freedom Повна версія

Zelenskyiltä hurja varoitus

· Main news

Zelenskyiltä varoitus: 20 miljoonaa ukrainalaista saattaa paeta Eurooppaan, jos Venäjä voittaa sodan

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti perjantaina, että jopa 20 miljoonaa ukrainalaista voisi joutua pakenemaan Eurooppaan, jos Venäjä voittaa sodan.

– Venäjä tappaa meitä, Zelenskyi sanoi perjantaina Brysselissä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Politico-lehden mukaan hän lisäsi, että ukrainalaisia ajetaan pois maastaan.

– Venäjä ei halua lopettaa, Zelenskyi sanoi.

Yhdysvaltain ja Ukrainan kiristyneet välit ovat olleet viime aikoina tiiviisti otsikoissa. Zelenskyi itse on sanonut tällä viikolla kokeneensa, että Trump on pettänyt hänet.

Presidentiltä kysyttiinkin perjantaisessa lehdistötilaisuudessa myös ajatteleeko Zelenskyi, että häntä käytetään syntipukkina Trumpin omiin sisäpoliittisiin ongelmiin. Zelenskyin vastaus aiheutti läsnäolijoissa varsin huvittuneen reaktion, jonka voit katsoa tästä linkistä.

Paavi ja Putin puhuivat

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja paavi Leo puhuivat perjantaina puhelimessa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Putin sanoi paaville tukevansa Vatikaanin aloitetta, jolla pyritään toimittamaan välttämättömiä tarvikkeita siviiliväestölle Venäjän miehittämään Oleškyn kaupunkiin Etelä-Ukrainassa.

Paavi kehotti Vatikaanin mukaan Putinia suostumaan tulitaukoon, jotta kaupunkiin saataisiin toimitettua ensiaputarvikkeita ja ruokaa. Paavin mukaan ihmisille pitäisi myös sallia mahdollisuus vapaaehtoiseen evakuointiin kaupungista.

Venäjän miehittämässä Oleškyn kaupungissa asukkaat kamppailevat perustarpeiden puutteesta. BBC:n syyskuussa haastattelemien asukkaiden mukaan kaupungissa ei ole ruokaa, vettä, sähköä tai kaasua.

Nyt se tapahtui: Diesel alkoi virrata Venäjältä

Venäläinen diesel on alkanut virrata jälleen maailmanmarkkinoille Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, Kreml sanoi torstaina.

Asiasta kertoo riippumaton venäläismedia The Moscow Times.

Trump kertoi viime viikolla sopineensa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa mittavista dieselpolttoaineen toimituksista Yhdysvaltain- ja maailmanmarkkinoille alentaakseen polttoaineiden hintoja. Venäjä on puolestaan purkanut osin dieselin vientiä koskevan kiellon.

The Moscow Timesin saamien tietojen mukaan lastaukset vientiä varten käynnistyivät Itämerellä sijaitsevassa Primorskin, suomalaisittain Koiviston, satamassa.

Median tietojen mukaan säiliöalukseen lastattiin tiistaina noin 40 000 tonnia erittäin vähärikkistä dieseliä. Aluksen määränpäänä oli Marokko.

Trumpin ja Putinin sopimuksen mukaan Venäjä vapauttaa maailmanmarkkinoille heti yli 300 000 tonnia ja marraskuussa vielä 500 000 tonnia dieseliä. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on myöntänyt venäläisen dieselin kaupankäynnille lisenssin huhtikuuhun 2027 saakka.

– Dieseliä on alkanut tulla maailmanmarkkinoille, ja sen odotetaan osaltaan vakauttavan öljymarkkinoita, vaikka se ei riitä vakauttamaan niitä täysin, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi toimittajille torstaina.

Varapääministeri Aleksandr Novak puolestaan totesi päivää aiemmin sopimuksen olevan positiivinen asia Venäjän taloudelle. Novakin mukaan toimituksia menee suoraan Yhdysvaltoihin.

Trumpin ja Putinin dieselsopimusta ovat kritisoineet sekä ukrainalaiset että eurooppalaiset, joiden mukaan energiatulot rahoittavat suoraan Kremlin sotakoneistoa.

Venäjä on kuitenkin kutsunut kritiikkiä "kyynisyydeksi".

Venäjä rakentaa uusia droonitukikohtia

Venäjä on lähes saanut valmiiksi uuden suihkumoottoristen hyökkäysdroonien laukaisupaikan Ukrainan rajan tuntumaan Millerovon kaupungin lähelle, Reuters kertoo satelliittikuviin perustuvan analyysinsa pohjalta.

Noin neliökilometrin laajuinen tukikohta rakennettiin kuudessa viikossa. Kuvissa näkyy kahdeksan laukaisualustaa. Asiantuntijan arvion mukaan tukikohta voisi pystyä laukaisemaan jopa sata droonia vuorokaudessa.

Reutersin haastatteleman asiantuntijan mukaan rakentamisen nopeus osoittaa, kuinka nopeasti Venäjä pystyy ottamaan käyttöön iskuvalmiuksia.

Asiantuntija varoitti, että drooneilla toteutettavien massiivisten iskujen yllättävä käynnistäminen voi muodostaa strategisen haavoittuvuuden Nato-maille.

Analyytikkojen mukaan Venäjä on siirtänyt droonituotantoaan suihkumoottorisiin malleihin, joita Ukrainan on ollut vaikeampi torjua.

Ukrainan sotilasviranomaisten tietojen mukaan Venäjän suihkumoottoristen droonien käyttö kasvoi kesällä noin kuusinkertaiseksi kolmen kuukauden aikana; iskut kohdistuivat erityisesti Kiovaan ja sen ympäristöön.

Venäjän iskut jättivät sadattuhannet ilman sähköä – Puolan hävittäjät ilmaan

Venäjän drooni-iskut Puolan-vastaisella rajalla sijaitsevalle Ukrainan Volynin alueelle jättivät 370 000 ihmistä ilman sähköä, alueen kuvernööri Roman Romiuk kertoi viestipalvelu Telegramissa.

Tapauksesta uutisoi Reuters.

Euroopan unioniin ja Natoon kuuluva Puola lähetti hävittäjiä ilmaan turvaamaan ilmatilaansa Venäjän iskujen aikana, Puolan asevoimat kertoi viestipalvelu X:ssä.

Asevoimat kertoi myöhemmin, ettei ilmatilaloukkauksia havaittu.

Ukrainan puolella iskut osuivat kuitenkin alueen kuvernöörin mukaan ulkomaisia investointeja saaneeseen yritykseen. Iskuissa haavoittui kaksi ihmistä.

Ukraina iski teollisuuslaitoksiin Venäjällä

Ukrainan droonit iskivät teollisuus- ja varastolaitoksiin Etelä-Venäjällä Rostovin alueella aiheuttaen tulipalon, kuvernööri Juri Sljusar kertoi Telegramissa.

Asiasta uutisoi Reuters.

Kuvernöörin mukaan yksi mies loukkaantui alueelle tehdyssä iskussa.

Trump nimitti Ukrainan iskuja öljynjalostamoihin "häpeällisiksi"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kritisoi torstaina julkaistussa haastattelussa Ukrainan uusia iskuja venäläisiin öljynjalostamoihin, uutistoimisto AFP kertoo.

– Mielestäni se on häpeällistä, Trump kommentoi televisioyhtiö Newsmaxin haastattelussa, kun häneltä kysyttiin Ukrainan uudelleen alkaneista iskuista.

Trump otti kohteekseen Volodymyr Zelenskyin ja väitti, että tämä on Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia haluttomampi saavuttamaan kompromissia sodan lopettamiseksi.

– Sen pitäisi päättyä pian. Luulen, että he molemmat itse asiassa haluaisivat nähdä sen päättyvän, Trump sanoi Newsmaxille.

– Mutta luulen kokevani Zelenskyin olevan vaikeampi käsiteltävä kuin Putin.

Ukrainan presidentti oli kertonut The Financial Timesille, että tauko iskuissa venäläisiä jalostamoja vastaan oli ”ohi”, koska Venäjä ei noudattanut energiainfrastruktuuriin kohdistuvien iskujen tulitaukoa, josta Trump oli ilmoittanut.

Reutersin lähteet: Käsky rajoittaa Ukrainan Starshield-yhteyksiä tuli Valkoisesta talosta

Käsky rajoittaa Ukrainan taistelukenttäviestintään ja droonioperaatioihin käyttämää Starshield-satelliittijärjestelmää tuli Valkoisen talon sisältä, yhdysvaltalaiset ja länsimaiset virkamieslähteet kertoivat uutistoimisto Reutersille.

Lähteiden mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriön johdolle annettiin ohje hidastaa palvelua Ukrainan asevoimille. Nimettömänä puhuneet virkamiehet eivät tarkentaneet, kuka Valkoisessa talossa teki päätöksen tai kuka vastasi käskyn toimeenpanosta.

Korkea yhdysvaltalaisviranomainen kuitenkin kiisti presidentti Donald Trumpin esittäneen kyseistä pyyntöä.

Ukrainalaisviranomaisten mukaan SpaceX:n sotilastason Starlink-vastaanottimet lakkasivat aluksi kokonaan toimimasta nopeasti liikkuvissa kohteissa. Torstaina vastaanottimien kerrottiin toimivan enää enintään 160 kilometrin tuntinopeudella.

Rajoitusten kerrotaan haitanneen iskutehtäviä Venäjän joukkoja vastaan sekä vaikeuttaneen venäläisten Šahed-lennokkien torjuntaa.

SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk totesi viestipalvelu X:ssä keskiviikkona, että järjestelmä on Yhdysvaltain hallituksen hallinnassa, joten käyttö- ja nopeusrajoituksista päättää maan armeija tai presidentti.

Rajoituspäätös tapahtui hetkenä, jona Trump on painostanut Ukrainaa lopettamaan iskut venäläisiin öljynjalostamoihin. Trump on syyttänyt iskuja energian hinnannoususta, joka heikentää republikaanien asemia marraskuun välivaaleissa.

Asiantuntija-arvioiden mukaan polttoainehintojen nousun taustalla vaikuttaa kuitenkin ensisijaisesti Yhdysvaltain ja Israelin sota Irania vastaan, joka on sulkenut Hormuzinsalmea.