Zelenskyiltä karu arvio – Nämä maat Putin haluaisi miehittää

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvioi, että Venäjän diktaattori Vladimir Putin haluaa miehittää koko Ukrainan ja sen jälkeen esimerkiksi Baltian maat.

Zelenskyi pitää Putinia diktaattorina, jonka kanssa ei todellisuudessa ole mahdollista neuvotella, koska tällä ei ole aikomusta antaa periksi imperialistisista tavoitteistaan.

Ukrainan presidentti sanoo, että Putin paljasti todelliset sotilaalliset tavoitteensa – ehkäpä tahattomasti – puhuessaan torstaina Moskovassa Valdai-keskustelutapahtumassa.

Putin kaipasi takaisin Neuvostoliiton johtajuutta.

– Hän muistutti Neuvostoliiton olleen 1900-luvun suurin romahdus. Siksi hänen tavoitteensa on ilmeinen: tuoda se kaikki takaisin, palauttaa Neuvostoliitto. Hänen tavoitteensa ei siis ole Itä-Ukraina eikä Donetsk. Hänen tavoitteenaan on miehittää koko valtiomme, Zelenskyi painottaa.

Putinin logiikka

Zelenskyi osallistui perjantaina etäyhteydellä Ulkopoliittisen instituutin järjestämään Helsinki Security Forum –tapahtumaan.

– Moskovan foorumissa annettiin eilen tärkeitä vastauksia koko maailmalle ja ennen kaikkea Yhdysvalloille sekä joillekin skeptikoille Euroopassa, Zelenskyi korostaa.

Presidentti Zelenskyi kehottaa seuraamaan Putinin pitkäaikaisen ajattelun loogisuutta.

– Mistä me siis puhumme? Siitä, että muut valtiot käyvät sotaa Venäjää vastaan käyttäen ukrainalaisia. Hän [Putin] sanoo toisinaan tällaisia asioita, mutta eilen hän oli hyvin itsevarma tuon viestinsä suhteen ja siitä, ettei kukaan pysäytä häntä, Zelenskyi analysoi.

Todellisuudessa Venäjä aloitti vuonna 2014 sodan Ukrainaa vastaan. Täysimittaisena hyökkäys on jatkunut helmikuusta 2022 alkaen.

Hyökkäys oli provosoimaton ja YK:n peruskirjan vastainen.

Sovittelu ei tehoa diktaattoreihin

Zelenskyi toivoo ”kaikella kunnioituksella”, että Helsinkiin saapuneet asiantuntijat eivät suhtautuisi Venäjän aloittamaan sotaan siten, että siihen pitää löytää ratkaisuja sovittelemalla asioita tasapuolisesti kahden osapuolen välillä.

– Kukaan ei tarvitse sovittelua elämän ja kuoleman välillä; niiden välillä, jotka haluavat elää vapaudessa ja demokratiassa, ja autokratian välillä. Tällainen sovittelu ei nyt toimi, Zelenskyi varoittaa.

Hänen mielestään Putinin kaltaiset diktaattorit pitävät demokratioiden kompromissihakuisuutta heikkoutena, jota he hyödyntävät täysimääräisesti.

– Sovittelu diktaattorien kanssa ei toimi, koska aina halutaan löytää kompromissi ja diktaattori on aina vahvemmassa asemassa kuin uhri.

– Me olemme uhri, Zelenskyi sanoo.

Ukrainan presidentti vaatii suojelua kansainväliseltä yhteisöltä.

– Minun näkemykseni mukaan kansainvälisen yhteisön täytyy suojella mitä tahansa vapaata valtiota mitä tahansa oikeudetonta aggressiota vastaan.

Nämä maat Putin haluaisi

Zelenskyi arvioi, että Putinin tavoitteena on liittää aikanaan Neuvostoliittoon kuuluneet valtiot takaisin nykyiseen Venäjään ja alistaa Neuvostoliiton etupiiriin kuuluneet valtiot takaisin venäläisten vaikutuspiiriin.

– Kyse on siis epäilemättä Neuvostoliiton tai Venäjän vaikutusvallan palauttamisesta ja sen nostamisesta entisen Neuvostoliiton vaikutusvallan tasolle. Kyse on siis Kazakstanin miehityksestä. Hän on langettanut täyden varjon Valko-Venäjän ylle, mutta olen varma, että hän haluaa kaiken takaisin. Siksi nämä haasteet ja vaikutukset koskevat Baltian maita ja maita, joiden kanssa hänellä [Putinilla] on yhteistä rajaa, Zelenskyi sanoo.

Zelenskyi kiittää Suomen valtiota ja suomalaisia tuesta ja konkreettisesta avusta, joka on jatkunut horjumattomana koko täysimittaisen hyökkäyssodan ajan.

– Olen ylpeä siitä, että ukrainalaisilla on sellaisia ystäviä kuin Suomen kansa, Zelenskyi korostaa.

Tasavallan presidenttiä Alexander Stubbia Ukrainan presidentti pitää ystävänään.

Sodan loppu ei näkyvissä

Stubb kuunteli Zelenskyin etäesiintymistä salin eturivissä, minkä jälkeen hän nousi lavalle Moldovan presidentin Maia Sandun kanssa.

Suomen presidentti arvioi, että sodan jälkeinen Euroopan turvallisuusjärjestys tulee olemaan erilainen kuin mitä Venäjä olisi halunnut.

– Euroopan voimatasapaino tulee olemaan hyvin erilainen sodan päätyttyä verrattuna siihen, mitä se on nyt. Sen lisäksi meillä on nykyaikaisin, tehokkain ja kokenein armeija Ukrainassa, Ukrainan armeija. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koko Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut ja luultavasti tavalla, jota Venäjä ei halunnut, Stubb sanoo.

Stubb uskoo, että eurooppalaisten demokratioiden asema vahvistuu entisestään vuosina 2027 ja 2028. Hän myöntää sodan päättymispäivän olevan hämärän peitossa.

– En tiedä, milloin tämä sota loppuu, tasavallan presidentti huokaa.

Stubb: Venäjän-uhka säilyy

Demokratioiden on varauduttava Venäjän-uhkaan myös pitkällä aikavälillä. Sitä Stubb erikseen tähdentää.

– Haluan todellakin muistuttaa kaikkia siitä asiasta, että Venäjän armeija ei kyennyt moderniin sodankäyntiin tämän sodan alkaessa, mutta nyt se kykenee. Joten he tulevat myös olemaan paljon vahvempia ryhmittyessään uudelleen sodan jälkeen. Meidän on siis otettava huomioon monenlaisia tasapainotekijöitä, Stubb viittaa ennaltaehkäisevän pelotteen vahvistamisen tärkeyteen.

Suomen suhde Venäjään on Stubbin analyysin mukaan sodan jälkeen hyvin toisenlainen kuin vuotta 2022 edeltänyt suhde.

– Suhteemme Venäjään tulee olemaan hyvin erilainen, mutta pitkällä aikavälillä uskon diplomatiaan, ja se on asia, jonka eteen meidän on tehtävä töitä.

– Korostan sanaa pitkällä aikavälillä, Stubb lisäsi.