Voice of Freedom Повна версія

Alkaako nyt rakoilu Natossa? Kuuma Venäjä-kysymys herää, sanoo asiantuntija

· Politics

Saksan ulkomaantiedustelun entisen johtajan August Hanningin vakoiluepäily heikentää luottamusta tiedustelupalveluun, arvioi tiedusteluhistoriaan perehtynyt Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Agilolf Kesselring.

Iltalehden tavoittaman Kesselringin mukaan keskeinen Saksan tilannetta koskeva kysymys on, kuinka suuri osa Hanningin ikäpolven korkeista virkamiehistä oli lopulta Venäjän asialla ja oliko myös Hanning yksi heistä.

Hanning pidätettiin lokakuun alkupuolella vakoilu- ja maanpetosepäilyjen vuoksi.

Kysymyksiä herättäviä nimiä

Muista kysymyksiä herättäneistä henkilöistä Kesselring nostaa Naton sotilaskomitean puheenjohtajana 2002–2005 toimineen Harald Kujatin sekä prikaatinkenraali Erich Vadin, joka toimi liittokansleri Angela Merkelin keskeisenä turvallisuusneuvonantajana.

Kesselringin mukaan Hanningin rikosepäilyä on verrattu Saksassa Itä-Saksan hyväksi liittokansleri Willy Brandtin esikunnassa vakoilleen Günther Guillaumen tapaukseen sekä BND:n sisällä toimineen neuvostovakooja Heinz Felfen skandaaliin.

Felfe nautti Bundesnachrichtendienstin (BND) ensimmäisen johtajan Reinhard Gehlenin luottamusta.

– Felfe-tapaus johti BND:n luottamuskriisiin muiden Nato-maiden tiedustelupalvelujen kesken. Tästä löytyy yhteys Hanning-tapaukseen – muiden tiedustelupalvelujen luottamuksen katoaminen saattaa olla sen merkityksellisin seuraus, Kesselring arvioi.

– Erikoiseksi asian tekee myös se, että vuonna 2023 syytteen saaneen BND:n eversti Carsten L:n maanpetostapausta käsitellään edelleen oikeudessa. Eversti L. oli BND:n SIGINT-osaston johtaja, joka paljasti ukrainalaisia sotasalaisuuksia Venäjälle.

Hanningin epäily ja siihen liittyvä BND:n pitkäaikaisen työntekijän Manfred Dankesreiterin rikosepäily tulevat julki poliittisesti herkkänä ajankohtana, jota on leimannut myös keskustelu Saksan tiedusteluelinten valtuuksien uudistamisesta.

– Tällä hetkellä Saksassa keskustellaan siitä, tulisiko BND:n saada enemmän oikeuksia. Poliisioikeudet ovat historiallisista syistä Saksan liittotasavallan tiedustelupalveluilta aina puuttuneet. Samaan aikaan keskustellaan siitä, pitäisikö sotatiedustelu erottaa ulkomaantiedustelusta, Kesselring sanoo.

Todennäköisesti myös Kreml hyödynsi, uskoo virolainen

Viron puolustusvoimain komentajana 2011–2018 toiminut, nykyisin europarlamentissa Isamaapuoluetta edustava Riho Terras kommentoi Hanning-tapausta kotimaansa yleisradioyhtiö ERR:n Vikerraadio-ohjelmassa sekä Facebookissa.

Terras sanoo suoraan, että vaikka tällä hetkellä epäilyt kohdistuvat selkeimmin Kiinaan ja Azerbaidžaniin, olisi Hanningin taustan huomioiden pikemminkin todennäköistä, että myös Venäjä hyödynsi ”infoaukkoa”.

Pitkällä tähtäimellä tapauksen paljastuminen on Terraksen mukaan positiivista.

– Tiedustelun valvontaa voidaan parantaa ja vuotokohtia tukkia.

Epäillylle ei virolaiskenraalin mukaan ole luvassa valoisaa tulevaisuutta ainakaan, jos prosessi johtaa tuomioon.

– Hanning on 80-vuotias. Tuomion tullessa hän saa elinkautisen.