Voice of Freedom Повна версія

Ammattikouluista paljastui karu tieto: Kokoomusministeri vaatii nyt täyskäännöstä

· Main news

Ammatillisen koulutuksen tehtävää tuottaa laadukasta koulutusta nuorille ei pystytä tällä hetkellä riittävän hyvin toteuttamaan, sanoo kokoomuksen varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) Iltalehdelle.

Pääministeripuolue kokoomus onkin julkaisemassa uuden ammatillisen koulutuksen korjaussarjan, jossa korostetaan lähiopetuksen lisäämistä, ammattikoulusta korkeakouluun hakeutumisen helpottamista sekä opiskelijoiden ohjaamista työvoimapula-aloille.

– Meillä on aivan liian vähän lähiopetusta, eli sitä kontaktissa olemista, arjen rakennetta, Multala sanoo.

– Ei voi olla niin, että kun nuori valmistuu peruskoulusta, sen jälkeen oletetaan, että kahdella päivällä tai muutamien tuntien viikko-opetuksella pystytään säilyttämään rakenne arjessa ja saavuttamaan työelämässä tarvittavat taidot ja arjenhallinnan taidot.

Multalan mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja on tällä hetkellä yli 2 miljardia euroa vuodessa, mutta samaan aikaan lähiopetuksen määrä on vähentynyt koko ajan. Multala arvelee, että asialle voi olla monta syytä.

– Nykyäänhän kaikki aikuiset ja nuoret ovat samassa rahoitusmallissa ja samantyyppisessä koulutuksessa. Hyvää siinä on se, että ollaan menty osaamisperusteisuuteen, mutta huonoa ehkä se, että nuorten ja aikuisten tarpeet saattavat olla hyvin erilaisia.

Aikuisten määrä ammatillisen koulutuksen aloittavista on jo yli kaksinkertainen oppivelvollisiin verrattuna, Multala huomauttaa.

Hallitus leikkasi

Kokoomusjohtoinen hallitus on leikannut kuluneella hallituskaudella ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Leikkausten on ollut tarkoitus kohdistua aikuisopiskelijoihin, mutta opettajien ammattiliiton OAJ:n kyselyn mukaan ne ovat osuneet myös nuoriin.

Useissa ammattikouluissa on käyty muutosneuvotteluja leikkausten takia.

Olette leikanneet ammattikoulutuksesta 120 miljoonaa euroa ja nyt esitätte siihen korjaussarjaa. Miten selitätte tämän ristiriidan?

Multala vastaa korostamalla edelleen ammattikoulutuksen rahoituksen kasvua koko 2000-luvun ajan. Hänen mukaansa nimenomaan nuoret tarvitsevat parempaa ammatillista koulutusta.

– Näitä kaikkia voidaan parantaa niin, että voidaan eriyttää aikuisten ja nuorten koulutuksen ohjausta ja rahoitusta toisistaan ja kohdentaa enemmän opetusresursseja ennen kaikkea nuorten kouluttamiseen, Multala sanoo.

Kokoomus haluaisikin kohdistaa nykyistä suuremman osan rahoituksesta ja opetuksesta nuorten kouluttamiseen.

– Rahoitusmalli kuin muut ohjauskeinot varmistaisivat sen, että nuorille voidaan tarjota enemmän opetusta, Multala tarkentaa.

Lisää yleissivistystä

Multalan mukaan ammatillisessa koulutuksessa pitäisi myös vahvistaa yleisten aineiden opetusta eli niin kutsuttua yleissivistystä. Tämä auttaisi Multalan mukaan vahvistamaan työelämässä pärjäämistä sekä korkeakouluun hakeutumista.

– Tavoittelemme yhteiskunnassa kaikki yhteisesti sitä, että korkeakoulutusastetta nuorten keskuudessa saadaan nostettua. Silloin myös ammatillisesta yhä useamman olisi hyvä jatkaa korkeakoulutukseen, Multala sanoo.

Kokoomus lisäisi myös kaksoistutkintojen määrää eli ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittamista samaan aikaan vahvistaakseen jatko-opintoihin hakeutumista.

Lisäksi ammatillisen koulutuksen uudistamisessa pitäisi Multalan mukaan ottaa opiksi tällä hallituskaudella käynnissä olevasta toiminnanohjauskokeilusta siinä, että jatkossa ammatillisessa koulutettaisiin ennen kaikkea aloille, joilla työntekijöille on tarvetta.

– Tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen järjestäjät eivät saa itse käytännössä vapaasti päättää, mihin he kouluttavat ja kuinka paljon, Multala huomauttaa.

Toiminnanohjauskokeiluun valitut järjestäjät ovat Multalan mukaan saaneet itse päättää koulutuksen kohdentamisesta.

– Heidän kannattaa kohdentaa sellaisiin [aloihin], joilla opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät, koska kaikista näistä saa rahaa, Multala huomauttaa.

Karu luku

Tällä vastattaisiin ministerin mukaan myös ammatillisen koulutuksen työllisyysongelmiin.

– Perustutkinnon suorittavista työttöminä vuoden päästä on kolmannes. Se on ihan valtava luku.

Multala huomauttaa, että jopa yli puolet nuorista menee ammatilliseen koulutukseen, mutta lupausta hyvästä koulutuksesta ei tällä hetkellä kyetä toteuttamaan. Siksi asia halutaan korjata.

– Yrityksistä tuleva palaute kertoo siitä, että koulutuksessa ei saavuteta riittävää osaamista, jolla voisi pärjätä työelämässä.