Pääuutiset

Asiantuntija jyrähtää: Tästä syystä poliisien ”sakkokiintiö” on ongelmallinen

Asiantuntija jyrähtää: Tästä syystä poliisien ”sakkokiintiö” on ongelmallinen

Oikeustieteen tohtorin Henri Rikanderin mukaan poliiseille annetut niin kutsutut sakkokiintiöt ovat ongelmallisia kansalaisten oikeusturvan kannalta.

– Se, jos Helsingissä saa aina aivan mitättömistä asioista maksettavaa, kun taas vaikka Hämeenlinnassa saa suullisen huomautuksen [samasta rikkeestä] ja hyvää matkaa, niin eihän kansalaiset ole siinä millään tavalla yhdenvertaisessa asemassa, hän kritisoi.

– On todella outoa, että tällainen on laitettu, että sakkoja pitää kirjoittaa.

Iltalehti uutisoi aikaisemmin, että esimerkiksi Lounais-Suomen poliisilaitoksella alueen poliiseille on annettu henkilökohtaisia tavoitteita suoritteiden, kuten sakkojen, lukumääristä.

Helsingin Sanomien mukaan ”sakkokiintiö” olisi voimassa poliiseilla myös Helsingissä.

Iltalehden haastattelemien poliisien mukaan ohjeistus on vaikuttanut liikennevalvontaan siten, että liikennevirhemaksuja määrätään nykyisin herkemmin myös tilanteissa, joissa kuljettaja olisi aiemmin selvinnyt huomautuksella.

Iltalehden tietojen mukaan myös muilla poliisilaitoksilla poliiseille on asetettu vastaavia tai ainakin vastaavanlaisia tavoitteita. HS:n mukaan ne pohjaavat Poliisihallituksen antamiin suoritetavoitteisiin poliisilaitoksille, jotka on määritelty tulossopimuksissa.

Iltalehti pyysi poliisitaustaiselta Rikanderilta arviota näistä tavoitteista.

Huomautus aivan yhtä tehokas

Rikanderin mukaan kaiken liikennevalvonnan lähtökohta on se, että poliisin tulee näkyä kentällä ja tehdä liikennepysäytyksiä.

Jokapäiväisellä ajotapavalvonnalla on merkitystä, koska yleisen turvallisuuden ylläpitämisen lisäksi sen kautta paljastuu myös muun muassa huumausaine- ja ampuma-aserikollisuutta.

Vähäisistä rikkomuksista on tieliikennelain mukaan annettava suullinen tai kirjallinen huomautus liikennevirhemaksun määräämisen sijaan. Rikanderin mukaan tämä on perusteltua.

– Meillä on tutkimustietoa siitä, että poliisin antama suullinen tai kirjallinen huomautus tällaisissa vähäisissä tapauksissa on aivan yhtä tehokas tapa kuin annettu sakko, hän sanoo.

Esimerkiksi vuonna 1990 tehdyssä suomalaistutkimuksessa todettiin, ettei kuljettajien pysäyttäminen ja ylinopeussakon määrääminen ollut tehokkaampaa kuin postitse lähetetty varoituskirje. Molemmat johtivat siihen, että kuljettajat alensivat ajonopeuksiaan 9–10 kilometriä tunnissa ainakin kolmen kuukauden ajaksi.

– Kun esimerkiksi kohtaa vähäistä ylinopeutta, kännykkää on käytetty tai vilkkua ei näytetty, niin kyllä siinä pitää osata käyttää maalaisjärkeä ja antaa se kirjallinen tai suullinen huomautus, hän jatkaa.

Huonompi suoriutuminen?

Iltalehden haastatteleman, Lounais-Suomen poliisilaitoksella työskentelevän Santun mukaan sillä on seurauksensa palkkaan, jos poliisit eivät pääse tavoitteisiinsa. Poliisien kuukausipalkkaan sisältyy henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä osa, jonka arvioiminen tapahtuu kehityskeskusteluissa.

Rikander pitää tietoa tällaisestakin ”todella erikoisena”.

– Kyllä pidän sitä mielenkiintoisena väitteenä, että voitaisiin sanoa, että henkilökohtainen suoriutuminen katsottaisiin huonommaksi sen takia, että on tehnyt valvontaa ja antanut sata kirjallista huomautusta, vaikuttanut ihmisten ajotapaan ja kuuliaisuuteen, mutta palkka laskee sen takia, kun ei ole antanut sakkoa.

Rikander korostaa, että poliisi käyttää yhteiskunnassa merkittävää julkista valtaa, minkä vuoksi sen toiminnan tulee olla ennalta arvattavaa ja yhdenvertaista.

– Tämä on [poliisiin kohdistuvan] luottamuksen kannalta merkittävä kysymys.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimintasektorin johtaja Stephan Sundqvist vahvistaa, että suoritteiden määrillä voi osaltaan olla vaikutusta palkan henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvään osaan.

Hänen mukaansa aikaansaavuus on kuitenkin vain yksi osatekijä palkkaan vaikuttavassa henkilökohtaisessa pisteytyksessä. Sundqvist korostaa, että yksinään sen vaikutus palkkaan on varsin pieni eivätkä suoritteiden lukumäärät ole ainoa aikaansaavuuden mittaamisessa käytetty tekijä.

Olet saattanut jäädä paitsi