Analyysi: Kazakstanin presidentti pyysi Putinia jäädyttämään sodan Ukrainassa – sota uhkaa Kazakstanin öljynvientiä
Kazakstan on aina tasapainotellut suhteissaan Venäjään. Nyt Putinin sota uhkaa maan taloutta, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen.
Äskettäisellä vierailullaan Siperiassa Kazakstanin presidentti päätti nostaa kissan pöydälle. Kameroiden edessä Kasym-Žomart Tokajev kehotti Venäjää jäädyttämään sodan Ukrainassa.
– Ehkä tämä konflikti kannattaa jo jäädyttää ja palata Istanbulin formaattiin 2.0, koska siellä saavutettiin merkittäviä tuloksia, Tokajev sanoi viikko sitten Omskissa.
Tokajev viittasi Istanbulissa keväällä 2022 käytyihin rauhanneuvotteluihin. Siellä keskiössä oli Venäjän vaatimus, että Ukrainasta ei tule Naton jäsentä, ja toisaalta suurvaltojen turvallisuustakuut Ukrainalle.
Tokajev sanoi, että hän ei halua ryhtyä välittäjäksi, koska suuri Venäjän kansa ei tarvitse välittäjiä omien asioidensa hoitamiseen.
Putin kuunteli Tokajevin puheita jäykin kasvoin. Hän sanoi informoivansa Kazakstanin presidenttiä Ukrainan tilanteesta keskustelujen aikana.
Myöhemmin Kreml ilmoitti, että konfliktin jäädyttäminen ei tule kyseeseen.
Tokajevin ulostulo kertoo, että Kazakstan ei suostu esittämään vain Venäjän kuuliaista liittolaista.
Sosiaalisessa mediassa on spekuloitu, että Tokajev välitti viestiä Kiinan presidentiltä Xi Jinpingiltä. Kazakstanilla on kuitenkin ihan oma lehmä ojassa.
Ukrainan iskut Venäjän Novorossijskin satamaan ja sieltä öljyä kuljettavia tankkereita vastaan haittaavat nimittäin Kazakstanin öljynvientiä.
Kazakstan on tärkeä öljyntuottaja heti maailman kärkikymmenikön jälkeen. Reutersin mukaan se tuottaa noin kaksi prosenttia maailman päivittäisistä öljyntoimituksista. Maa saa öljystä suuren osan vientituloistaan ja budjettituloista.
Yli 80 prosenttia Kazakstanin öljynviennistä kulkee Caspian Pipeline Consortiumin öljyputkea pitkin Venäjälle Novorossijskiin Mustanmeren rannikolle, jossa se lastataan tankkereihin.
CPC-putkilinja kuljettaa myös venäläistä öljyä. Putken omistajia ovat Kazakstan, Venäjän Transneft-putkiyhtiö ja länsimaiset öljy-yhtiöt kuten Chevron ja Exxon Mobil. Länsiyhtiöt myös poraavat öljyä useilla Kazakstanin öljykentistä.
Kun Tokajev tapasi Putinin Siperiassa, Venäjän Novorossijskin terminaali oli suljettuna Ukrainan iskujen takia.
Kazakstan joutui vähentämään öljyntuotantoaan yli puolella, koska sillä ei ole varastointitilaa. Korvaavia reittejä markkinoille on vaikea luoda nopeasti.
Maanantaina Kazakstan ilmoitti, että öljyputki jatkaa toimintaansa viikon keskeytyksen jälkeen, mutta epävarmuus jatkuu. Jo torstaina tuli tieto, että öljyn lastaus Novorossijskin terminaalissa oli keskeytetty uudelleen.
Samaan aikaan tunnelmia öljymarkkinoilla kiristää Yhdysvaltain ja Iranin sota, joka haittaa öljynkuljetuksia Hormuzinsalmessa.
Suuret läntiset öljy-yhtiöt ovatkin todennäköisesti lobanneet Ukrainaa välttämään iskuja Kazakstanista tulevaan öljyputkeen.
Ukraina tuntuu kuitenkin yhä vähemmän huolehtivan, kenen varpaille se astuu ilmaiskuissaan Venäjää vastaan.
Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen itsevaltaiset johtajat ovat aina tasapainotelleet suurvaltojen välillä. Horjahdukset ovat vaarallisia.
Tammikuussa 2022 näytti jo siltä, että Kazakstan oli joutumassa Venäjän taskuun, kun maata ravistelivat laajat protestit ja levottomuudet. Presidentti Tokajev pyysi Venäjän joukkoja apuun CSTO-turvallisuusjärjestön kautta. Kun tilanne rauhoittui, Venäjän joukot kuitenkin poistuivat maasta.
Sitten Venäjä otti oman harha-askeleensa ja aloitti avoimen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022.
Kazakstan on hyvin riippuvainen Venäjästä, mutta sota on nyt kasvattanut myös Venäjän riippuvuutta Kazakstanista.
Se johtuu siitä, että Kazakstan ei ole liittynyt lännen pakoterintamaan Venäjää vastaan.
Läntisten talouspakotteiden alla Venäjä joutui kiireesti muuttamaan toimitusketjujaan, ja Kazakstanin yrittäjät saivat tuottoisan tilaisuuden toimittaa maan kautta länsituotteita Venäjälle.
Torstaina Reuters kertoi, että Kazakstanin energiaministeriö neuvottelee Venäjän hallituksen kanssa venäläisen raakaöljyn jalostamisesta Kazakstanin jalostamoissa.
Ukrainan iskut Venäjän öljyinfrastruktuuriin ovat aiheuttaneet polttoainepulaa Venäjällä, ja se näkyy myös Kazakstanissa. Kazakstan on tiukentanut rajavalvontaa estääkseen venäläisiä hamstraamasta halvempaa polttoainetta Kazakstanista. Venäläiset esimerkiksi saavat saapua maahan vain kerran päivässä.
Kazakstanin johto on katsonut, että sillä on varaa pitää tiettyä etäisyyttä Venäjän sotaseikkailuun.
Kazakstan ei ole tunnustanut Venäjän Ukrainalta miehittämiä alueita osaksi Venäjää. Se on toimittanut humanitaarista apua Ukrainalle ja otti vastaan satoja tuhansia venäläisiä, jotka pakenivat Putinin syksyllä 2022 julistamaa liikekannallepanoa.
Toisaalta Kazakstanin maine turvasatamana järkkyi, kun Kazakstanin viranomaiset karkottivat helmikuussa Venäjälle IT-spesialisti Oleksandr Katšurkinin. Venäjän viranomaiset nostivat häntä vastaan syytteen maanpetoksesta. Tapaus ei ole ainoa laatuaan.
Tämä voi kertoa siitä, että Venäjän painostus Kazakstania kohtaan on tiukentunut. Tasapainottelu jatkuu.