Analyysi: Mitä valtionyhtiö Tesi on touhunnut Valmet Automotiven ympärillä? Tiedot herättävät kysymyksiä

Ennen vuoden 2025 rahoitusjärjestelyjä vuoden 2024 lopussa Valmet Automotiven taloustilanne oli kriittinen.

Konsernin oma pääoma oli painunut 19,9 miljoonaa euroa negatiiviseksi, vaikka omia pääomia oli tilikauden aikana tuettu konvertoimalla 20 miljoonan euron hybridilaina omaksi pääomaksi.

Samalla 15,35 miljoonan euron hybridilainan kertyneet korot mitätöitiin. Hybridilaina oli todennäköisesti Tesin antama, sillä Tesille suunnattiin ilmaisanti kompensaationa hybridilainan vaihtamisesta osakkeisiin.

Konsernin raportoitu käyttökate oli vuonna 2024 vain 17,4 miljoonaa euroa, raportoitu liiketulos oli 78,8 miljoonaa euroa miinuksella ja tilikaudelta kertyi tappiota 83 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli surkea –3,8 %, ja korollista velkaa oli 137 miljoonaa euroa. Käyttökate kattoi vain juoksevat rahoituskulut, mutta lainojen lyhennyksiin tai investointeihin ei tulorahoitusta riittänyt.

Lyhytaikaista velkaa oli 540,9 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia varoja vain 274 miljoonaa euroa, eli lyhytaikainen rahoitusvaje oli suuri. Yhtiön velanhoitokyky ja maksuvalmius oli heikko.

Vuonna 2025 toteutettiin mittava rahoitusjärjestely, jossa konsernin tytäryhtiö Ioncor myytiin valtiovetoiselle sijoittajaryhmälle, jossa mukana oli valtioyhtiö Finnish Mineral Group 70 % osuudella, Työeläkeyhtiö Varma 16 % osuudella ja Kokkiloiden Pontos 14 % osuudella.

Sijoitajaryhmä osti Ioncorin Valmet Automotivelta sen 2025 tilinpäätöksen mukaan 35 miljoonalla eurolla. Lisäksi Ioncoriin sijoitettiin osakeannissa lisää omaa pääomaa 36 miljoonaa euroa. Yhtiölle annettiin myös emoyhtiölainaa 35 miljoonaa euroa parantamaan yhtiö rahoitustilannetta. Valtion osuus Ioncorin rahoitusjärjestelyssä oli laskelmieni mukaan 84,7 miljoonaa euroa.

Myös Valmet Automotivessa toteutettiin 37,5 miljoonan euron oman pääoman korotus. Antiin osallistui valtio 35 miljoonan euron panoksella ja Kokkiloiden Pontos 9,9 miljoonalla eurolla. Kiinalainen CATL ostettiin vuoden aikana ulos yhtiöstä, mutta osakkeiden kauppahintaa ei julkistettu.

Tytäryhtiö Ioncorin myynnistä valtion johtamalle sijoittajaryhmälle Valmet Automotive kirjasi tulokseensa 33,7 miljoonan euron myyntivoiton, mikä kohensi yhtiön omaa pääomaa ja paikkasi osaltaan sen surkeaa omavaraisuusastetta. Konsernin oma pääoma oli vuoden 2025 lopussa 46,8 miljoonaa euroa – pääosin oman pääoman lisäsijoitusten ja saadun myyntivoiton ansiosta.

Omavaraisuusaste oli edelleen matala 17,6 %. Ioncorista irrottautumisen myötä jäljelle jääneen osan raportoitu käyttökate nousi 44,3 miljoonaan euroon, liiketulos 10,4 miljoonaan euroon, mutta tilikauden tulos jäi edelleen miljoonan verran tappiolle. Korollista velkaa oli tilikauden lopussa 144,1 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista velkaa oli 70,1 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia varoja 139,9 miljoonaa euroa, joten maksuvalmiustilanne parani selvästi edellisvuodesta.

Myös Ioncor-konsernin taloudellinen tila koheni vuoden 2025 aikana, kun yhtiöön sijoitettiin lisää omaa pääoma 36 miljoonaa euroa. Oma pääoma oli vuoden 2025 lopussa 23,1 miljoonaa euroa, kun se edellisvuoden lopussa oli 6,5 miljoonaa euroa miinuksella. Omavaraisuusaste oli edelleen hyvin matala, vain 9,8 %.

Myös 35 miljoonan euron emoyhtiölaina kohensi osaltaan yhtiön maksuvalmiutta. Lyhytaikaisia velkoja oli 157,6 miljoonaa euroa, kun lyhytaikaisia varoja oli 137, 9 miljoonaa euroa. Edellisvuonna lyhytaikaista velkaa oli vielä 238,8 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten varojen ollessa vain 142 miljoonaa euroa.

Vuoden 2024 lukujen valossa Valmet Automotive -konserni, jossa tyttärenä oli vielä mukana Ioncor, oli ennen 2025 rahoitusjärjestelyjä ”konkurssikypsä”.

Konsernin omat pääomat oli menetetty, tulokset olivat miinuksella ja yhtiön velanhoitokyky ja maksuvalmius olivat heikkoja. Valtiovetoisessa rahoitusjärjestelyssä yhtiöiden pääomarakennetta vahvistettiin ja yhtiöryppäälle saatiin luotua näin jatkoaikaa. Ilman valtion väliintuloa yhtiörypäs olisi todennäköisesti ajautunut ylitsepääsemättömiiin taloudellisiin vaikeuksiin.

Kokkiloiden Pontos omisti 2024 lopussa 34,4 % Valmet Automotive -konsernin osakkeista. Vuoden 2025 rahoitusjärjestelyjen jälkeen Pontos omistaa suoraan Valmet Automationista 11,03 % ja välillisesti Speva Holdingin kautta 9,5 % eli yhteensä 20,52 % osakekannasta.

Speva Holding osti CATL:n osakkeet ja yhtiöstä valtio omistaa 70 % ja Pontos 30 %. Pontos on joutunut sijoittamaan Valmet Automotiveen vuoden 2025 aikana lisää omaa pääomaa 2,5 miljoonaa euroa.

Pontos omistaa myös Valmet Automotivesta irronneesta Incorista 14 %. Pontos on joutunut sijoittamaan yhtiöön vuoden 2025 osakeannissa 9,9 miljoonaa euroa.

Pontoksen osuus Valmet Automotiven omasta pääomasta oli vuoden 2025 lopussa 9,6 miljoonaa euroa.

Ioncorin konsernin omasta pääomasta Pontoksen osuus oli 3,2 miljoonaa euroa.

Valmet Automotiven edellisen vuoden 2024 omasta pääomasta Pontoksen osuus oli –4,1 miljoonaa euroa.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan valtio käyttää noin 120 miljoonaa euroa rahaa rahoitusratkaisussa.

Laskeskelin summia yhteen selvittelyjeni perusteella.

Ioncorin osakkeiden hankinta Valmet Automotivelta maksoi 35 miljoonaa euroa. Ioncorin 2025 osakeanti oli 36 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 14,7 miljoonaa euroa. Finnish Minerals Groupin emoyhtiölaina Ioncorille oli 35 miljoonaa euroa.

Eli kaikki yhteensä 84,7 miljoonaa euroa.

Valmet Automotiven osakeanti oli 37,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 35 miljoonaa euroa. Kaikki edellä mainittu yhteensä 119,7 miljoonaa euroa.

Kokonaissummasta laskelmieni mukaan tuntuisi puuttuvan vielä CATL:n osakkeiden osto, jonka osalta osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa ei julkisteta.

Yksi mielenkiintoinen kysymys liittyy vuoden 2024 hybridilainan konvertointiin Valmet Automotiven osakkeiksi.

Hybridilaina oli 20 miljoonaa euroa. Hybridilainan antajista ei ole tietoa, mutta Tesille (Suomen Teollisuussijoitus Oy) suunnattiin kyseisenä vuonna 4 242 356 osakkeen ilmaisanti, jossa Tesin osuus yhtiöstä nousi 38,46 %:sta 44,96 %:iin.

Tästä vetäisin itse johtopäätöksen, että lainan täytyi olla Tesiltä. Hybridilainalle oli kertynyt maksamatonta korkoa 15,35 miljoonaa euroa. Maksamattomat korot todettiin vaihdossa maksukelvottomaksi ja ne mitätöitiin, joten lainanantaja menetti lainana suuret maksamattomat korkotuotot.

Jos tälle konversiolle laskee osakekohtaisen hinnan, se oli ilman korkosaamisia 4,71 euroa osakkeelta. Jos saamatta jääneet korotkin huomioitaisiin, se tekisi jopa 8,33 euroa osakkeelta. Vuoden 2025 annissa yhtiön osakkeita merkittiin valtion ja Pontoksen toimesta 2,71 euron osakekohtaiseen hintaan, eli valtionyhtiö Tesin olisi pitänyt periaatteessa konversiossa saada selvästi suurempi määrä yhtiön osakkeita.