Sota kuluttaa Vladimir Putinin kannatusta, mutta sen lopettaminen voisi olla presidentille vielä suurempi riski, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Erkka Mikkonen.
Juttu tiivistettynä
Presidentti Vladimir Putinilla on ongelma.
Hänen kannatuksensa on laskussa. Se on nyt alempana kuin kertaakaan Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan aikana.
Itsevaltaisessa järjestelmässä mielipidemittauksiin pitää suhtautua varauksella. Ihmiset eivät välttämättä uskalla kertoa todellista mielipidettään.
Suunta on silti selvä. Niin riippumattomat kuin valtiollisetkin kyselyt kertovat Putinin kannatuksen hiipumisesta.
Putinin suosiota syö sodan pitkittyminen ja sen vaikutukset tavallisten venäläisten arkeen.
Tuorein ärsytyksen aihe löytyy bensapumpuilta. Keväällä kansalaisten hermoja koettelivat nettirajoitukset ja toistuvat häiriöt mobiiliverkossa.
Taustalla vaanii synkkenevä taloustilanne. Sotatalouden alkuvaiheen vauhti on hiipunut, hinnat nousevat ja tulevaisuus näyttää aiempaa epävarmemmalta.
Siksi yhä harvempi venäläinen ajattelee maan kulkevan oikeaan suuntaan.
Kansalaisten tyytymättömyys ei kuitenkaan vielä horjuta Putinin valtaa.
Venäjän tiukasti kontrolloidussa järjestelmässä oppositio on tukahdutettu, kansalaisyhteiskunta heikko ja ihmiset passiivisia.
Todellinen uhka Putinille löytyy lähempää Kremliä.
Turvallisuuskoneisto on kasvattanut sodan myötä vaikutusvaltaansa. Siksi sen johtohahmojen eli silovikien uskollisuus on Putinille elintärkeää.
Wagner-johtaja Jevgeni Prigožinin kapina juhannuksena 2023 oli Kremlille vakava varoitus.
Sen jälkeen Putin on pitänyt silovikit entistä tiukemmassa henkilökohtaisessa ohjauksessaan ja estänyt heitä kasvattamasta poliittista asemaansa.
Kannatuksen hiipumisessa piilee silti riski.
Jos Putinin henkilökohtainen auktoriteetti alkaa heikentyä ratkaisemattomien kriisien tai valtapuolueen heikkenevän aseman vuoksi, myös turvallisuuskoneiston uskollisuus voi alkaa rakoilla.
Silloin Putin ei enää näyttäisi turvallisuuspalveluiden, armeijan ja muiden voimaviranomaisten silmissä vahvalta sovittelijalta vaan johtajalta, joka on muuttunut rasitteeksi.
Heikentyvän kannatuksen takia syyskuussa järjestettävät duuman ”vaalit” ovat Kremlin kannalta poikkeuksellisen tärkeät. Putinin tulee näyttää niin kansalle kuin eliitillekin, että hänen asemansa on edelleen horjumaton.
Tällä kertaa valtapuolueen kampanja nojaakin Putiniin näkyvämmin kuin vuosikausiin.
Kreml varautuu myös uhkiin, jotka tulevat turvallisuuskoneiston ulkopuolelta.
Siksi se on kiristänyt otettaan korkeista virkamiehistä ja liike-elämän vaikuttajista.
New Eurasian Strategies Centre -ajatushautomon tuoreen raportin mukaan kyse ei ole enää pelkästä vastustajien tukahduttamisesta.
Putinin hallinto on tehnyt sorrosta keskeisen vallankäytön välineen, jolla se pitää eliitin kurissa sodan pitkittyessä ja epävarmuuden kasvaessa.
Eniten Kreml pelkää kuitenkin sodasta palaavia veteraaneja.
Näin arvioi politiikan tutkija Nikolai Petrov. Hänen mukaansa hyökkäyssodasta kotiutuvat sotilaat ovat Kremlin näkökulmasta poikkeuksellisen vaikeasti hallittava ryhmä.
Sadattuhannet rintamalta palaavat miehet voivat järjestäytyä verkostoiksi, joiden jäsenillä on taistelukokemusta, keskinäistä luottamusta ja kyky toimia yhdessä.
Jos arjen ongelmat alkavat syödä Putinin arvovaltaa kansan keskuudessa, juuri veteraanit voivat nousta vaatimaan äänekkäästi johdon vaihtamista.
Kreml reagoi tällaisiin merkkeihin nopeasti.
Ukrainassa taistellut Aleksandr Lunin uhkasi kesäkuun lopussa somevideollaan Putinia kapinalla. Hänet pidätettiin pian.
Veteraanit aiheuttavat Kremlille niin suuren riskin, että se voi kannustaa hallintoa pitämään miehet rintamalla.
Silloin sodan jatkaminen – tai sen laajentaminen entistä suuremmaksi vastakkainasetteluksi lännen kanssa – olisi Putinille luonteva keino pitää järjestelmä koossa.
Sodan lopettaminen voi olla vaikeaa myös talouden näkökulmasta, arvioidaan Foreign Affairs -lehdessä.
Sotilasmenojen nopea supistaminen ajaisi aseteollisuudesta riippuvaiset alueet ahdinkoon ja voisi laukaista laajojen lakkojen sekä protestien aallon.
Viime viikolla uutistoimisto Reuters kertoi sisäpiirilähteisiinsä viitaten, ettei Putin ole aikeissa perääntyä Ukrainasta.
Ja kun sota aiheuttaa uusia ongelmia, Kremlin vastaus on tuttu: lisää kontrollia ja entistä kovempia sortotoimia.
