Maailman voimasuhteet ovat murroksessa, kun Yhdysvaltojen hallitsema aikakausi väistyy eikä uusi maailmanjärjestys ole vielä muotoutunut.
Syntynyttä välitilaa määrittelevät kasvava epävarmuus, suurvaltakilpailu ja kriisien kytkeytyminen toisiinsa.
Presidentti Donald Trumpin arvaamattomuus ja kaoottisuus rapauttavat liittolaisten luottamusta Yhdysvaltoihin niin Euroopassa kuin Aasiassa.
Murros näkyy samanaikaisesti useilla näyttämöillä, joilla syttyneet kriisit ja konfliktit liittyvät toisiinsa eivätkä säily alueellisina.
Ukrainan sodan näyttämöt ulottuvat Sahelin alueen savanneilta Suomenlahdelle. Sekä Itämerellä että Taiwaninsalmessa hämäräperäiset kauppa-alukset tuhoavat merenpohjaan laskettua kriittistä infrastruktuuria.
Iranin sota puolestaan osoitti Hormuzinsalmen kautta, kuinka haavoittuvainen maailman energiajärjestelmä edelleen on. Strategisten solmukohtien kautta voidaan vaikuttaa koko maailmantalouteen ilman varsinaista sotilaallista voittoa.
Taiwan on pieni, mutta tiheään asuttu maa. Hieman Uuttamaata pienemmällä saarella asuu lähes 24 miljoonaa asukasta.
Taiwanin merkitys ei perustu sen kokoon, vaan sen asemaan globaalissa taloudessa. Saari on yksi maailman tärkeimmistä puolijohteiden ja mikrosirujen tuotantokeskuksista ja samalla keskeinen lenkki Itä-Aasian merireiteillä.
Taiwanin tunnustaa vain kourallinen maailman itsenäisistä valtioista.
Kiinan muuttumaton kanta vuodesta 1949 lähtien on ollut se, että Taiwan on sille kuuluva maakunta, eikä se ole luopunut tavoitteestaan liittää saari osaksi Kiinan kansantasavaltaa.
Jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin, vaikutukset maailmantalouteen olisivat massiiviset.
Taiwaninsalmi on yksi maailman tärkeimmistä geopoliittisista pullonkauloista. Vakava häiriö Taiwanin ympärillä heijastuisi nopeasti maailmankaupan toimitusketjuihin ja erityisesti teknologiateollisuuteen.
Millainen hyökkäys Taiwania odottaa? Kesäkuussa järjestetyllä toimittajavierailulla Taiwanin viranomaiset ja asiantuntijat korostivat samaa viestiä.
Asiantuntijat pitävät maihinnousua epätodennäköisimpänä kriisiskenaariona. Uhkakuva ei ole sota perinteisessä mielessä.
Avoin hyökkäys Taiwaniin olisi Kiinalle poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti kaikkein kallein toimintamalli. Siksi moni pitää todennäköisempänä asteittaista painostusta, jonka tavoitteena olisi pakottaa Taiwan myönnytyksiin ilman varsinaista sotaa.
Taloudellinen painostus, kauppa- tai merisaarto, meriliikenteen häirintä, kyberoperaatiot, informaatiovaikuttaminen ja poliittinen painostus voivat pitkällä aikavälillä tuottaa Kiinalle enemmän hyötyä kuin avoin sota.
Lista kuulostaa tutulta myös suomalaisesta näkökulmasta.
Myös taiwanilaispuheet väestönsuojakylteistä ja yhteiskunnan resilienssistä kuulostivat paikoin suomalaiselta kokonaisturvallisuuspuheelta.
Taiwanin varaulkoministeri François Wu näkee maiden välillä myös syvemmän yhteyden.
– Olette onnistuneet säilyttämään olemassaolonne Venäjän uhan alla. Me yritämme oppia teiltä.
Taiwania ja Suomea yhdistää suuri naapuri, jolla on itsevaltainen ja laajentumishaluinen hallinto. Lisäksi molemmat maat ovat laskeneet turvallisuutensa viime kädessä Yhdysvaltain voiman varaan.
Taiwanin lähtökohta on kuitenkin huomattavasti hankalampi kuin Suomen. Sillä ei ole Naton viidennen artiklan kaltaisia turvatakuita eikä samanlaista liittolaisten verkostoa kuin Euroopassa.
Trumpin toinen kausi Valkoisessa talossa on osoittanut, ettei Yhdysvallat enää pidä kiinni perinteisistä liittolaissuhteistaan eikä sen turvallisuuspolitiikkaa voi arvioida loogisen päättelyn kautta.
Trumpin hallinto jäädytti Kiinan Xi Jinpingin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Taiwanille tarkoitetun 14 miljardin dollarin asepaketin. Trump myös toistuvasti kritisoi Taiwania puolijohdeteollisuuden ”varastamisesta” ja sanoi Yhdysvaltain aikovan ”viedä sen Taiwanilta”.
Julkisesti Taiwanin viranomaiset korostavat edelleen, että Yhdysvaltojen sitoutuminen jatkuu.
Virkamiehet painottivat toistuvasti, ettei Yhdysvaltain Taiwan-politiikka määräydy yhden presidentin kautta, vaan kongressin, puolustusministeriön ja muiden instituutioiden kautta.
Poliitikkojen on vaikea sanoa tätä ääneen Suomessa ja vielä vaikeampi Taiwanissa:
Entä jos ongelma ei ole Donald Trump, vaan laajempi muutos Yhdysvaltojen tavassa suhtautua liittolaisiinsa ja kansainväliseen järjestykseen?
Samaan aikaan Kiina jatkaa Taiwanin hidasta kuristamista.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Kiina lähetti sunnuntaina kymmeniä hävittäjiä ja muita sotilasilma-aluksia Taiwania ympäröiville merialueille ”pitkän matkan avomeriharjoituksiin.”
