Analyysi:Vihjailuja korruptiosta, syytöksiä suhmuroinnista – Kesäkohu Garden Helsingistä lässähtänee tylsiin faktoihin

Helsingistä puuttuu tällä hetkellä kansainvälisen tason keikkapaikka ulkomaisille artisteille.

Hallituslähteet arvioivat Iltalehdelle, että Veikkaus-areenan yleisökapasiteetti, suurimmillaan noin 15 000, ei yksinkertaisesti riitä. Ääneen tätä ei haluta sanoa, koska valtiovallalta olisi epäsoveliasta vetää julkisesti mattoa jonkun yksityisen liiketoiminnan alta.

Suomessa vallitsee yrittämisen vapaus. Ja hyvä niin.

Samaan aikaan on totta, että suurimmat kulttuurihankkeet harvoin toteutuvat ilman julkista osarahoitusta.

Onpa rahoittaja sitten ollut kunta tahi valtio, areenahankkeiden julkista rahoitusta on läpi historian perusteltu sillä, että suuret yleisötapahtumat tuovat kaupunkien keskustoihin tai niiden liepeille elämää ja kuhinaa.

Pääkaupunki Helsingin ytimeen on suunniteltu Garden Helsinki –nimistä areenaa vuodesta 2008 alkaen.

Yhtä kauan asiasta on käyty ”keskusteluja niin valtion, Helsingin kaupungin kuin poliittisten päättäjien” välillä, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoo julkisessa lausunnossaan.

Talvella 2025 Orpon hallitus valmistautui puoliväliriiheensä, jonka teemaksi oli valittu kasvu ja investoinnit.

Jokainen hallituspuolue toi riihtä pohjustaneisiin nelikantaneuvotteluihin listan investoinneista, joille he toivoivat valtion rahoitusta.

Kokoomuksen neuvottelijat esittivät, että Garden Helsinkiä tuettaisiin ehdollisesti kutakuinkin samalla tavalla kuin nykyisen Veikkaus-areenan rakentamista 1990-luvulla ja Tampereen nykyisen Nokia-areenan rakentamista 2010-luvulla.

Neuvottelulähteiden mukaan yksikään hallituspuolue ei vastustanut Garden Helsingin ehdollista erillisrahoitusta.

Kokoomuksen, perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien neuvottelijat veivät esityksensä investoinneista hallituksen johtonelikon eli Orpon, Riikka Purran (ps), Anders Adlercreutzin (r) ja Sari Essayahin (kd) hyväksyttäväksi.

Orpo, Purra, Adlercreutz ja Essayah päättivät yhdessä Garden Helsingin rahoittamisesta.

Jos nyt kysytään, kuka teki päätöksen, vastaus on helppo: Orpo, Purra, Adlercreutz ja Essayah.

Investointi tuli johtonelikon pöydälle normaalin riihivalmistelun seurauksena.

Paikallislehdet Vantaan Sanomat ja Helsingin Uutiset ovat kirjoittaneet viime päivinä paljon Garden Helsingin valtionrahoituksesta.

– Kivistön areena harppasi paalupaikalle ja paljasti samalla Helsingin jättiareenan korruptionkatkun, Vantaan Sanomat otsikoi yhden kirjoituksistaan.

Vihjaus pääministerin osallistumisesta väitettyyn korruptioon on vakava.

Sosiaalisen median kohujen luvatulla aikakaudella on ymmärrettävää, että oppositiopoliitikot osallistuvat keskusteluun.

Päätöksenteko ei kuitenkaan vaikuta epäilyttävältä. Kokoomus on tuonut ehdollisen erillisrahoituksen riiheen normaalia poliittista reittiä.

Hallitus on tehnyt päätöksen toimivaltansa mukaisesti.

Perustelut ovat linjassa suomalaisen areenarakentamisen historian kanssa.

– Hankkeella luodaan edellytykset saada pääkaupunkiin kansainvälisiä korkean tason kulttuuri-, konsertti- ja urheilutapahtumia. Hanke on valtakunnallisesti tärkeä: Garden Helsinki luo toteutuessaan maahamme täältä vielä puuttuvan noin 20 000 yleisökapasiteetin areenan, jota lukuisat kansainväliset artistit ja muut tapahtumajärjestäjät edellyttävät, Orpo perustelee lausunnossaan, jonka Iltalehti on saanut.

Kun hallituspuolueiden poliitikot puntaroivat, pitäisikö Garden Helsinkiä tukea ehdollisesti, vahvaksi puoltavaksi argumentiksi nousi kilpailu Ruotsin pääkaupungin Tukholman ja Viron pääkaupungin Tallinnan kanssa.

Tällä hetkellä Helsinki häviää Tukholmalle tapahtumabisneksessä melkeinpä tennislukemin 0–6.

– Toteutuessaan areena kilpailisi muiden Itämeren alueen kaupunkien ykkösareenoiden kanssa, Orpo arvioi.

Jos Taylor Swift tai edes lähelläkään hänen statustaan oleva artisti mielii Helsinkiin keikalle, sympaattinen Olympiastadion ei välttämättä paikaksi kelpaa.

Vähintäänkin se on puolet vuodesta poissa laskuista sääolosuhteiden takia.

Mikäli Swiftille tarjottaisiin keikkapaikaksi Veikkaus-areenaa kolmena peräkkäisenä iltana, yhteisyleisömäärä kohoaisi noin 45 000 katsojaan.

Garden Helsingissä joku aito maailmantähti saisi kolmen illan yleisökseen lähes 60 000 ihmistä.

Ero Veikkaus-areenan kapasiteettiin on taloudellisessa mielessä ratkaiseva.

Helsingin ytimessä 60 000 ihmistä täyttäisi hotellit ja ravintolat. Katukuvaan saataisiin myös kaivattua säpinää ja sutinaa.

Jos Garden Helsinki toteutuu ja areenalle saadaan edes jonkinlaisia maailmantähtiä ja urheilun arvokilpailuja, valtio saanee verotuloina takaisin 35 miljoonan euron rahoitusosuutensa. Tätä yhtälöä kukaan tuskin lähtee kiistämään.

Siksi julkinen valta on usein ollut mukana areenarahoituksessa.

Valtio on päättänyt rahoittaa hanketta noin 10 prosentin suoralla tuella. Euroakaan ei makseta ennen kuin hanke oikeasti alkaa.

Toukokuussa hankeyhtiö kertoi karsivansa rakentamisesta hotellin ja asunnot.

– Garden 2.0 tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että olemme tehneet hankkeessa olennaisen valinnan ja keskittyneet siihen, mikä on kaikkein tärkeintä: areena. Uusi konsepti on aiempaa selkeämpi, realistisempi ja paremmin toteutettavissa, Garden Helsingin hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoi tiedotteessa.

Yleisökapasiteettia on tarkoitus entisestään kasvattaa.

– Ratkaisu yksinkertaistaa rakentamista merkittävästi, alentaa kustannuksia ja lyhentää rakennusaikaa. Samalla avautuu mahdollisuus arvioida areenan rakennetta uudelleen ja kasvattaa sen kapasiteettia jopa yli 22 000:een, yhtiö kertoi.

Kapasiteettiero Veikkaus-areenaan siis kasvaa.

Hallituslähteiden mukaan päätösprosessi vastaa pääpiirteiltään Tampereen areenalle myönnettyä tukea.

Nokia-areena sai valtiontukea yhteensä 18 miljoonaa euroa noin 112 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin.

Korruptiota ei ole se, että Vapaavuori on entinen kokoomuslainen Helsingin pormestari. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on luontevaa, että kokoomuslainen helsinkiläinen yrittää myös liike-elämässä hankkia investointeja kotikaupunkiinsa.

Kun hallitus päätti rahoittaa Garden Helsinkiä, ei ministereillä ollut tiedossa, minkälaista parinkymmenentuhannen katsojan areenaa Vantaan Kivistöön suunniteltaisiin. Ei edes ollut kunnolla tiedossa, ketkä olisivat Kivistön areenan taustalla.

Hallituslähteet sanovat senkin taustakeskusteluissa, että Kivistö ei sijaitse pääkaupungin ytimessä, vaan melko syrjäisessä paikassa. Tämä ei ole loukkaus vantaalaisia kohtaan vaan tosiasia.

Tampereen ja Helsingin areenahankkeiden johtoajatuksena on ollut houkutella ihmismassoja kaupunkien keskustoihin.

Siksi julkinen valta on halunnut niitä tukea.

Se on poliittinen valinta, josta kukin voi olla vapaasti mitä mieltä haluaa.

Kukoistavat metropolit vain tuppaavat olemaan maailmalla sellaisia, että niiden ytimessä on kuhinaa. Tampereen esimerkki todistaa sen puolesta, että tapahtumien keskittäminen kaupungin ytimeen on tehokasta elinkeinopolitiikkaa.

Alun perinkin hallitus halusi nimenomaan tukea Garden Helsingin areenaosuutta, ei sittemmin kuopattuja hotellia ja asuntoja.

Kun ehdollinen tuki myönnettiin, nykyisen Helsingin jäähallin peruskorjauksen ja uuden monitoimiareenan osuus kustannusarviosta oli 350 miljoonan euron luokkaa. Tätä osuutta valtio siis päätti rahoittaa noin 10 prosentilla, jos yhtiö saa muun rahoituksensa kokoon.

Toiminnan miehenä tunnettu Vapaavuori on tuumannut, että hän ei aio olla mukana ikuisuushankkeessa. Tämän vuoden kuluessa käytännössä tiedämme, rakennetaanko pääkaupungin ytimeen valtava sisäareena vai ei.