Anu Koski voitti womens physiquen Suomen mestaruuden ja lähtee edustamaan sinivalkoisia värejä MM-kisoihin.
Tuloksia takoneella tamperelaisella on tosin palkintokaapissa jo EM- ja MM-kultaa kotimaisen huippumenestyksen lisäksi. Kisojakin on kertynyt jo parikymmentä.
Muodonmuutos vuosien varrella on ollut hämmästyttävä, kuten alla oleva video ja kuvat näyttävät. Kuvissa on muutos vuosien 2014–2026 välillä.
Jos upotukset eivät näy, voit katsoa ne tästä ja tästä. Juttu jatkuu upotusten alla.
Koski, 37, aloitti harjoittelun kuntosalilla vuonna 2012. Hän kävi ryhmäliikuntatunneilla ja nosteli painoja.
Kun tuloksia ja lihaksia alkoi tulla, ryhmäliikunta tippui pois. Syöminen oli kuitenkin retuperällä. Ratkaisu oli valmentajan hankkiminen.
Yksi kavereista oli Jari ”Bull” Mentulan valmennuksessa.
– Ajattelin, että olisi mahtavaa saada Jari valmentajaksi. Kuvittelin kuitenkin, ettei se ole mahdollista. Mutta kun seuraava ryhmä aloitti, hyppäsin remmiin, Koski kertoo.
Vaikka Koski on aina harrastanut liikuntaa ja pelannut nuorempana esimerkiksi lentopalloa, tavoitteellisen salitreenin myötä myös henkinen muutos on ollut valtava.
– Mä rakastan itseäni, olen sitten missä kokoluokassa tahansa. Reilun 50 kilon kisakunnossa tai 70-kiloisena. Siksi tässä touhussa on varmasti pysynyt myös järki mukana.
– Tiedostan nytkin, että olen rasvattomassa kunnossa, koska olen kisaamassa ja lihakset pitää saada esiin. Tämän ulkonäön se vaatii.
Kisakauden jälkeistä muutosta hän odottaa innolla.
– Pääsen ottamaan taas normaalit rasvat kehooni ja kehittymään kunnolla.
– Kisakunnossa se ei ole enää mahdollista, kun esimerkiksi nivelet ovat kuivemmat.
”Raskaita rautoja”
Koski kilpaili ensimmäisen kerran vuonna 2018.
Hän sanoo, että henkinen varmuus ja hyvinvointi ovat kasvaneet valtavasti vuosien varrella.
Treenimetodit ovat hioutuneet, kuten myös dieetit. Kehityskaudella syödään enemmän, dieetillä vähemmän. Turhat kikkailut ovat jääneet pois.
Salilla Koski tekee perinteisiä suoria sarjoja: yksi liike, tauko ja toisto.
– Tykkään nostaa raskaita painoja. Se on mulle se juttu.
– Toivon, että jokainen löytäisi itselleen sellaisen harrastuksen, joka sytyttää yhtä paljon kuin kuntosalia minua. Se on elämäntapa. Päivän kohokohta. Ei pystyisi oikein elämään millään muulla kuin tällä tavalla.
Treenimäärä
Salitreenejä Koski tekee neljä kertaa viikossa. Harjoitus kestää alkulämmön kanssa maksimissaan puolitoista tuntia.
Hän on kokeillut Mentulan kanssa myös viiden harjoituksen rytmiä, mutta se ei sopinut arkeen ja palautumiseen.
– Henkisesti olisi ihana käydä salilla vaikka joka päivä, mutta koska lihas kasvaa levossa, ei vaan voi. Jos tekisin kevyemmin, viisi kertaa viikossa olisi varmasti ok, mutta tykkään siitä raskaasta treenistä.
– Sen vuoksi myös lepo ja hyvät yöunet ovat tärkeitä, että palaudun kunnolla ja paikat pysyvät ehjänä.
Työ näkyy myös lavalla.
– Vaikka kisapainoni ei ole kauheasti muuttunut, näytän lavalla terveemmältä koko ajan, kun olen saanut enemmän pyöreätä lihasmassaa.
Ei enää korkkareita
Koski kisasi pitkään body fitnesissä, jossa lihasta vaaditaan reilusti enemmän kuin bikini fitnessissä.
Hän kuitenkin kasvoi ulos sarjasta ja vaihtoi womens physiqueen, jossa lihasta ja lihaserottuvuutta vaaditaan sitäkin enemmän. Lajissa on myös vapaaohjelma, eikä jalassa ole korkokenkiä.
– Olen unelmoinut nykyisestä lajistani ihan kisaamiseni alusta lähtien. Nyt rahkeet riittävät siihen, vaikka olenkin vielä aloittelija tässä lajissa.
Koski kertoo miettineensä lauantaina ainoastaan itsensä voittamista.
– Jos keskityt pokaaliin, silloin menee huonosti. Tärkeintä on nauttia esiintymisestä.
– Jännitin ennen kisaa yhtä hyppyäni vapaaohjelmassani, jossa voi kaatua, mutta kun olen jo kokenut kaikkia pieniä epäonnistumisia matkan varrella, sitten totesin, että ihan sama, jos kaadun.
Tärkeintä oli antaa yleisölle kunnon show.
– Sekunnin horjahdus siinä tulikin, mutta en kaatunut. Ajattelin, että on ihan sama, olenko ykkönen vai kakkonen, mutta kun näitä pokaaleja nyt katselee, tuntuu kyllä aika hyvälle.
Kosken kisasyksy jatkuu vielä PM- ja MM-kisoissa.
– MM-kisoihin on kovat odotukset. Sitten näen vasta potentiaalini paremmin, kun vastassa on muiden maiden kovimmat nimet. Tämä kuitenkin kertoi, että minussa on potentiaalia.
Yksi tärkeä huomio vielä.
– Voin sanoa, että tuntui kyllä todella hyvältä kävellä lavalle ilman korkkareita, vaikka niilläkin opin kävelemään.
– Se kyllä vei vuosia, mutta siis voi että... tää on mun laji.
