Kun ihminen merkitään kuolleeksi, eläminen käy äkkiä vaikeaksi.
Näin tapahtuu, vaikka ei olisikaan kuollut.
– Onhan sillä laajasti vaikutuksia, kertoo Digi- ja väestötietoviraston (DVV) henkikirjoittaja Saija Lyytinen.
Lyytinen mainitsee, että esimerkiksi etuuksien tai eläkkeiden maksaminen ja pankkitilien käyttöoikeudet voivat päättyä.
Iltalehti haastatteli viime viikolla pirkanmaalaista Arskaa, joka oli merkitty näppäilyvirheen seurauksena kuolleeksi. Hänen tapauksessaan oli onnekasta, että tieto ei ollut ehtinyt väestötietojärjestelmään.
Lyytinen kertoo, että väestötietojärjestelmään merkitty kuolintieto päivittyy automaattisesti monille eri tahoille varsin pian.
– Niistä suuri osa saa tiedon esimerkiksi kerran vuorokaudessa.
Tieto menee eri viranomaisille ja esimerkiksi pankeille. Kun kaikki on digitaalista, kuolintiedon vaikutukset kasaantuvat nopeasti.
– Jos henkilö näkyy kuolleena, elämän jatkaminen voi olla hieman hankalaa, Lyytinen tiivistää.
Inhimillinen virhe
Iltalehden haastatteleman Arskan tapauksessa virheellinen tieto kuolemasta oli tallentunut hyvinvointialueen järjestelmään, kun lääkäri oli kirjannut diagnoosin väärin.
Arska kuuli kuolemastaan suuhygienistiltä ja sai lukea siitä Omakannasta, mutta väestötietojärjestelmään tieto olisi siirtynyt vasta erillisen ilmoituksen jälkeen.
Saija Lyytinen kertoo, että virheellisiä kuolintietoja päätyy väestötietojärjestelmään harvemmin kuin kerran vuodessa. Virhekirjausten syitä ei ole erikseen selvitetty, mutta Lyytisen mukaan syynä voi olla esimerkiksi väärin merkitty henkilötunnus.
– Siis inhimillinen virhe.
Lyytinen toteaa, että vaikka virheellisiä kuolintietoja päättyy väestötietojärjestelmään vain harvoin, on jokainen kerta liikaa.
– Eihän tällaisia virheitä saisi tapahtua.
Automaattisesti
Inhimillisestä virheestä oli kyse myös vuonna 2022, kun Iltalehden haastattelema sipoolaisnainen merkittiin kuolleeksi.
Hänen täyskaimansa oli kuollut sairaalassa, kuolleeksi oli merkitty väärä henkilö ja tieto siirretty sairaalasta suoraan väestötietojärjestelmään.
Saija Lyytisen mukaan yli 60 prosentissa tapauksista tieto tulee esimerkiksi sairaalasta suoraan järjestelmään ilman DVV:n virkailijan käsittelyä. Virheelliset henkilötiedot voivat aiheuttaa nopeasti seurauksia henkilölle, jota tiedot koskevat.
Sipoolaisnainen huomasi “kuolemansa”, kun hänen pankkikorttinsa lakkasi toimimasta.
Vaikka tieto kuolemasta tulisi DVV:lle erillisellä ilmoituksella, viive ei ole pitkä.
Lyytisen mukaan DVV:n saamat kuolintiedot merkitään väestötietojärjestelmään yleensä korkeintaan muutaman päivän kuluessa.
Elävä kuollut
Lyytinen kertoo, että yleensä kuolintiedon virheellisyyden huomaa siitä ilmoittanut taho.
Kun DVV saa tiedon virheestä, väärä kuolintieto poistetaan heti väestötietojärjestelmästä. Tieto korjauksesta päivittyy sen vastaanottaville tahoille samalla nopeudella kuin väärä tieto kuolemastakin.
On erittäin harvinaista, että ensimmäisenä kuolleeksi merkitty elävä itse huomaisi virheellisen tiedon. Jos näin tapahtuu, on Lyytisen mukaan hänen oma etunsa ilmoittaa virhemerkinnästä mahdollisimman pian.
Automatisoidussa yhteiskunnassa ikävät seuraukset voivat tapahtua nopeasti. Jos kuolemasta ilmoittanut taho, kuten sairaala, huomaa virheensä muutaman päivän viiveellä, paljon on voinut ehtiä tapahtua.
– Siinä välissähän voi ehtiä jo esimerkiksi pankissa tapahtua jotain, Lyytinen sanoo.
Ilmoitus tulee
Siihen Lyytinen ei ota kantaa, voisiko ihminen esimerkiksi syyllistyä rikokseen, jos jatkaisi kaikessa hiljaisuudessa elämäänsä, vaikka tietäisikin olevansa kuolleeksi merkitty.
– En ole tältä osin rikoslakiin perehtynyt. Lähtökohtaisesti ajattelen, että kyllähän väestötietojärjestelmässä pitäisi olla ajantasaiset tiedot.
Virallinen väliaikainen kuolema ei jää keneltäkään sellaisen kokeneelta huomaamatta. Lyytisen mukaan väestötietojärjestelmään virheellisesti kuolleiksi merkityille henkilöille ilmoitetaan asiasta.
Jos virheellisestä kuolintiedosta aiheutuu kustannuksia, voi hakea korvauksia. Saija Lyytinen toteaa yleisellä tasolla, että jos virhe johtuu valtion viranomaisesta, osoite korvaushakemukselle on Valtiokonttori.
Julistaminen
Digi- ja väestötietoviraston (DVV) henkikirjoittaja Saija Lyytinen sanoo, että kuolintiedon tallentaminen väestötietojärjestelmään ja kuolleeksi julistaminen ovat eri asioita.
Esimerkiksi Iltalehden viime viikolla haastattelemaa Arskaa tai vuonna 2022 haastattelemaa sipoolaisnaista ei ollut virallisesti julistettu kuolleiksi.
DVV julistaa vuosittain kuolleiksi 100 vuotta täyttäneitä henkilöitä, joiden elossa olemisesta ei ole tietoa edeltävältä viideltä vuodelta. Tuomioistuimet voivat puolestaan julistaa kuolleiksi kadonneita.
Laissa on otettu huomioon tilanteet, joissa kuolleeksi julistettu ei olekaan kuollut.
Lain mukaan hän voi vaatia takaisin esimerkiksi perintönä jaetun omaisuutensa. Vaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon kuolleeksi julistamisesta.
