Pääuutiset

Poliisit paljastavat IL:lle: ”Sakkotavoitteet” ovat totta – Näin se näkyy suoraan tien päällä

Poliisit paljastavat IL:lle: ”Sakkotavoitteet” ovat totta – Näin se näkyy suoraan tien päällä

Iltalehden haastattelemat poliisit vahvistavat tietoja poliisilaitoksille määritellyistä ”sakkotavoitteista”, joista tihkui tietoa julkisuuteen viime viikonloppuna.

Lounais-Suomen poliisilaitoksella työskentelevän Santun mukaan alueen poliiseille on asetettu numeroina ilmoitettuja tavoitteita sakkojen lukumääristä.

Kyse on Santun mukaan poliiseille asetetuista henkilökohtaisista tulostavoitteista.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimintasektorin johtaja Stephan Sundqvist vahvistaa, että poliisilaitoksella on asetettu tavoitteita suoritteiden lukumääristä. Hän ei kuitenkaan halua eritellä niitä numerotasolla.

– En halua mennä näihin lukumääriin. Se riippuu henkilön tehtävästäkin.

Sundqvistin mukaan asia ei ole muutenkaan aivan niin yksinkertainen. Osalla poliiseista on henkilökohtaisia tavoitteita. Osa tavoitteista on asetettu ryhmäkohtaisesti.

Santtu ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään, koska haastattelulla saattaisi olla negatiivisia seuraamuksia hänelle työelämässä. Hänen henkilöllisyytensä on Iltalehden tiedossa.

Liikennevirhemaksuja kutsutaan yleisesti sakoiksi, vaikka virallisesti kysymys on hallinnollisesta maksuseuraamuksesta. Sakot ja liikennevirhemaksut muodostavat suuren osan liikennettä valvovien poliisien seurattavista suoritteista, mutta suoritteisiin kuuluu myös muuta.

Ainakin joillakin poliisilaitoksista niin kutsutut sakkokiintiöt ovat vaikuttaneet liikennevalvontaan siten, että liikennevirhemaksuja määrätään nykyisin herkemmin myös tilanteissa, joissa kuljettaja olisi aiemmin selvinnyt huomautuksella.

Aiheesta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.

30 vuodessa

Santtu suhtautuu heille määritettyihin tavoitteisiin hyvin kriittisesti.

Hän arvostelee lisäksi linjausta, jonka mukaan Lounais-Suomessa poliiseille on annettu tavoitteeksi tehdä 30 esitutkintapöytäkirjaa syyttäjälle.

– Ihan paskajuttuja. Väkisin täytyy kuormittaa syyttäjälaitosta, että saamme sen 30 juttua vuodessa, hän kokee.

Vaikka Stephan Sundqvist ei halua numeroista puhua, hän sanoo tunnistavansa lukumäärän 30.

– Kyseessä on siis arvioinnin apuväline, ei mikään minimitavoite, hän sanoo.

Sundqvist kertoo, että tavoite liittyy vuoden 2023 uudistukseen, jossa osa Lounais-Suomen poliisiasemista muuttui yleispoliisiasemiksi.

– Konseptissa jokainen poliisi tekee sekä rikostorjuntaa että valvontaa ja hälytystehtäviä, hän avaa.

Sundqvistin mukaan uudistuksen yhteydessä syntyi tarve määritellä, mikä on hyvä taso erilaisille suorituksille per poliisimies ja vuosi.

Yleispoliisiasemakonsepti on käytössä Lounais-Suomen pienemmillä poliisiasemilla. Suuremmilla asemilla, kuten Turussa ja Porissa, yksittäisten poliisien roolit ovat moninaisempia. Niiden osalta suoritteiden määriä tarkastellaan Sundqvistin mukaan ryhmätasolla.

Seurauksia palkkaan

Tieliikennelain mukaan vähäisistä rikkomuksista on annettava suullinen tai kirjallinen huomautus liikennevirhemaksun määräämisen sijaan.

Poliiseilla on kuitenkin harkintavalta sen suhteen, annetaanko tienkäyttäjälle huomautus vai sakko. Näin ollen painotus sakottamiseen tapahtuu lain puitteissa.

Poliisihallitukselta kerrottiin aiemmin Helsingin Sanomille, että poliisilaitoksille on määritelty tulossopimuksissa suoritetavoitteita. Poliisilaitosten ohjeistukset alaisilleen pohjaavat siis Poliisihallituksen linjauksiin.

Poliisiylitarkastaja Ari Järveläinen ei osannut kertoa HS:lle, mitä yksittäiselle poliisille seuraa, jos tämä ei saavuta henkilökohtaista tavoitettaan.

Lounais-Suomen poliisilaitoksella työskentelevä Santtu kertoo, että sillä, jos he eivät pääse tavoitteisiinsa, on seurauksensa palkkaan. Poliisien kuukausipalkkaan sisältyy henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä osa. Suoriutumista arvioidaan kehityskeskusteluissa.

Santtu epäilee, että hänen palkkansa laskee, koska hän ei välttämättä pääse kolmenkymmenen syyttäjälle toimitetun esitutkintapöytäkirjan tavoitteeseen.

Ei tehdas

Lounais-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimintasektorin johtaja Stephan Sundqvist vahvistaa, että suoritteiden määrillä voi osaltaan olla vaikutusta palkan henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvään osaan.

Hänen mukaansa aikaansaavuus on kuitenkin vain yksi osatekijä palkkaan vaikuttavassa henkilökohtaisessa pisteytyksessä. Sundqvist korostaa, että yksinään sen vaikutus palkkaan on varsin pieni.

– Muita arvioitavia seikkoja ovat ammatinhallinta, yhteistyökyky sekä täsmällisyys, hän sanoo.

Lisäksi aikaansaavuutta arvioidaan Sundqvistin mukaan muillakin tavoin kuin seuraamalla suoritteiden lukumääriä.

Pelkät numerot eivät hänen mukaansa kerro poliisin hyvyydestä tai huonoudesta samoin kuin vaikkapa teollisuudessa voitaisiin mitata tehokkuutta valmistettujen tuotteiden kappalemäärillä.

– Ei tämä ole mikään tehdas, Sundqvist sanoo.

”Pitää näkyä jälki”

Oulun poliisilaitoksella työskentelevä Matti kertoo Iltalehdelle, ettei heillä ole varsinaista ”sakkokiintiötä”. Voimassa oleva ohjeistus kuitenkin käytännössä johtaa siihen, että sakkoa annetaan.

– Meillä on ohje, että tehdystä työstä pitää näkyä jälki, hän kertoo.

Hän kertoo, että tätä painotetaan poliisilaitoksella.

– Saadaan esimies tyytyväiseksi ja tilastot näyttämään hyvältä.

Myöskään Matti ei esiinny oikealla nimellään mahdollisten negatiivisten seuraamusten vuoksi. Niin ikään Matin henkilöllisyys on Iltalehden tiedossa.

Muutos viime vuosien aikana

Matin mukaan painotusmuutos sakottamiseen on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Hänen mukaansa etenkin nuoremmilla poliiseilla ”oppi on mennyt perille”.

– Asioista, joista ennen on annettu huomautuksia, ja laki sen sallii, niin kyllä sitä sakkoa kirjoitetaan [nykyään], Matti valottaa.

Hän ei koe, että painotus sakottamiseen olisi uhka kansalaisten oikeusturvalle. Hän vertaa vähäisiin liikennerikkomuksiin puuttumiseen liittyvää harkintavaltaa Suomen oikeusasteiden toimintaan: käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus saattavat antaa erilaisia tuomioita samasta rikoksesta.

Matin mukaan sakkotavoitteet ilmentävät kuitenkin muutosta poliisin organisaatiokulttuurissa.

– Kyllä tämä systeemi on valitettavasti mennyt suoritekeskeiseksi.

Hän pohtii myös, voiko käytäntö liittyä valtiontalouden huonoon tilaan.

Olet saattanut jäädä paitsi