Turismiraivo nousee monissa suomalaisten suosimissa lomakohteissa. Mallorcalla nähtiin sunnuntaina 26. heinäkuuta jopa historiallisen suuri mielenosoitus liikaturismia vastaan. Mielenosoitukseen osallistui poliisin mukaan 25 000 mielenosoittajaa, ja järjestäjien mukaan 70 000 mielenosoittajaa. Iltalehti seurasi mielenosoitusta paikan päällä.
Örveltävät ja huonosti käyttäytyvät turistit ovat yksi suuttumuksen aihe lomakohteissa, mutta Iltalehden mielenosoituksen yhteydessä haastatteleman Tomeu Gomilan mukaan kyse on kuitenkin jostain muusta.
– Kyse ei ole siitä, että turistit tekisivät tyhmiä juttuja. Kyse on turismiin liittyvästä liiketoiminnasta, ja usein näitä yrityksiä pyörittävät mallorcalaiset.
Hän viittaa erityisesti sellaisiin isoihin mallorcalaislähtöisiin yrityksiin, kuten Riu ja hotelliketju Meliá. Hänen mukaansa voitokkaasta liiketoiminnasta juuri mikään ei palaudu saaren asukkaille.
Gomila ottaa esiin luontoveron (esp. ecotasa), jonka tulot kohdennettiin lopulta puistoihin, joissa voi käydä juoksemassa ja urheilemassa, ja joita käyttävät ennen kaikkea turistit.
– Mikään ei palautunut ihmisille.
Viranomaisten mukaan kyseisillä verotuloilla on muun muassa rakennutettu katsomo urheilukentälle, ennallistettu lähiluontoa ja palkataan lisää liikenteen valvojia.
Mallorcan malli
Tomeu Gomilan mukaan Mallorcalla on 70-luvulla kehitetty kestämätön turismin malli, jota on viety sen jälkeen eri puolille maailmaa.
Niin sanotulla Mallorcan mallilla viitataan massaturismin kehittämiseen, Oulun yliopiston matkailututkimukseen erikoistunut professori Jarkko Saarinen kertoo.
Pahimmillaan massaturismi johtaa Saarisen mukaan puolestaan liikamatkailuun, jolloin matkailijoita on yksinkertaisesti liikaa. Liikamatkailuun liittyviä ilmiöitä on asumiskustannusten ja palvelujen hintojen nousu, jäte- ja vesihuollon kuormitus sekä ruuhkautuneet palvelut.
Liikamatkailuun vahvasti liittyvät Airbnb:n kaltaiset lyhytvuokrauspalvelut tuovat turistit keskelle paikallisten arkea, mikä voi Saarisen mukaan näkyä tai kuulua porttikongissa keskellä yötä matkalaukkuja kolistelevina turisteina tai häiritsevinä ja riehuvina polttariporukoina.
Mallorcan tiellä
Vaikka viranomaiset ovat pyrkineet puuttumaan esimerkiksi turistien aiheuttamaan häiriöön muun muassa alkoholin myyntiä ja julkista juomista rajoittamalla, eivät paikalliset vaikuta kokevan, että viranomaiset olisivat tehneet tarpeeksi.
Saarisen mukaan Mallorcalla matkailun on annettu kasvaa liikaa, mikä on tuonut mukanaan liikamatkailun ongelmat.
Mallorcan tulisikin hänestä toimia Rovaniemelle varoittavana esimerkkinä.
Rovaniemen joulusesongin liikamatkailuongelma johtuu Saarisen mukaan Airbnb:n kaltaisista lyhytvuokrauspalveluista, joita viranomaiset eivät ole kyenneet rajoittamaan riittävän tehokkaasti.
Ongelmista huolimatta Saarinen uskoo Rovaniemen matkailualan kasvavan vielä. Professorin mukaan Rovaniemi onkin Mallorcan tiellä.
– Samalla kulku-uralla ollaan, Saarinen summaa.
Jopa Mallorcan liikaturismin vastaisiin mielenosoituksiin osallistuneen Tomeu Gomila on kuullut, että myös Suomessa Rovaniemellä alkaa olla ongelmia liikaturismin kanssa.
– He kehittivät tämän [Mallorcan] mallin 70-luvulla, ja nyt he vievät sitä joka puolelle maailmaa: Meksikoon, Kroatiaan, moniin paikkoihin.
”Paikkojen sielu tuhotaan”
Myös Tomeu Gomilan puoliso Pegah ja 14-vuotias poika Lluc Gomila kertovat liikaturismin ongelmista. Iranilaistaustainen Pegah ei halunnut sukunimeään juttuun.
– Mallorcasta on tulossa yksi niistä paikoista, joissa jopa kaikista julmimmilla ajatollaheilla ja vihatuimmilla israelilaisilla on hotelleja, Pegah sanoo.
– Tämä on uusi tapa kolonisoida. Luksus ottaa vallan tavallisten ihmisten elämän kustannuksella. Luksusbisnes. Se, mistä saa eniten voittoa. Ja sitten tavallisilla ihmisillä ei ole arvoa.
– Ja hitaasti, hitaasti, paikkojen sielu tuhotaan, Pegah sanoo.
Lluc Gomila puolestaan näkee ongelmia muun muassa ilmanlaadussa, ilmastonmuutoksessa, veden riittämättömyydessä. Turismi ei itsessään ole ongelma, mutta turisteja on liikaa.
Eri säännöt
Erityisen suuri ongelma liittyy Tomeu Gomilan mukaan veteen. Kylissä vesi hänen mukaansa välillä katkaistaan, mutta hotelleissa sitä saa kuluttaa. Hänen mukaansa veden käyttäminen hotelleissa on myös paljon halvempaa kuin esimerkiksi Palman asunnoissa.
– Ihmiset Palmassa maksavat 9 kertaa enemmän kuin ihmiset hotelleissa.
Hotellien lähes 10 kertaa pienemmistä vesimaksuista on uutisoitu myös paikallisessa mediassa.
– Ihmiset hotelleissa käyttävät paljon enemmän [vettä], koska hinta huonetta kohti on paljon alhaisempi kuin paikallisten asuntoa varten.
Ympäristöjärjestöt syyttivät heinäkuussa Palaman kaupunginhallitusta siitä, että se hotellit maksavat muita alhaisempaa vesimaksua, mikä kannustaa järjestöjen mukaan veden tuhlaamiseen.
Professori Jarkko Saarinen ei osaa ottaa kantaa väitteisiin hotellien alhaisemmista vesimaksuista. Saarinen kuitenkin myöntää, että tutkimuksen mukaan turisti on paikallisiin verrattuna suuri vedenkuluttaja.
Ibizalla viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että turistit käyttivät vuodessa kaksi kertaa enemmän vettä kuin paikalliset.
Gomila on syntynyt Mallorcalla ja elänyt siellä koko ikänsä. Hän kertoo matkustaneensa paljon ja puhuvansa englantia, saksaa ja ranskaa sekä ymmärtävänsä italiaa ja vähän japania.
– Mutta en koskaan halunnut työskennellä turismin parissa.
– Yhdessä vaiheessa vuokrasin kotiani loma-asunnoksi. Mutta lopetin sen, en tee sitä enää. En halua enää.
Gomila kritisoi kiinteistöyritysten toimintaa, kun ne ostavat ja myyvät asuntoja. Hinnat ovat nousseet rajusti.
– Ihmiset, kuten 28-vuotias poikani eivät pysty maksamaan kodista, heidän pitäisi maksaa sitä koko elämänsä, joten he ajattelevat, että okei, mennään muualle.
– Olet syntynyt täällä, mutta et pysty saturaation takia asumaan saarella. Vaadimme poliitikoilta sitä, että he rajoittavat tänne tulevien ihmisten määrää.
Gomilan mukaan paikalliset poliitikot tekevä joitain rajoituksia, mutta aivan liian vähän. Ensi vuodesta alkaen esimerkiksi rajoitetaan saarelle päästettävien autojen määrää.
– Mutta haluamme enemmän, paljon enemmän, ja olemme vaatineet tätä vuosia.
– Kaikki perinteiset tavat, esimerkiksi kasvisten kasvattaminen perinteisellä tavalla, ovat kadonneet. Tilaa tehdään vain asunnoille.
Korruptiota?
Iltalehden haastattelemat paikalliset ovat kertoneet myös korruption aiheuttamista ongelmista. Luksusturismiin linkittyvä malli näyttää joidenkin mukaan hyödyttävän ennen kaikkea poliitikkoja, joita isojen yritysten edustajat heidän mukaansa ohjailevat.
Professori Jarkko Saarisen mukaan korkeatasoisten hotellien määrä on lisääntynyt ja niiden liikevaihto on kasvanut koronan jälkeen. Kasvu selittyy Saarisen mukaan siihen, että viranomaiset ovat ryhtyneet rajoittamaan massaturismia.
Tämä on puolestaan johtanut laatuun perustuvan matkailun kehittämiseen, mikä palvelee sijoittajia.
Poliitikkojen ja liike-elämän välisistä suhteista Saarinen ei sen sijaan osaa sanoa.
Toisaalta kaikki paikalliset eivät ole myöskään samaa mieltä mielenosoittajien kanssa. Esimerkiksi taksikuski Basilion mukaan turismi on saarella ”rikkauden lähde”, ja protestit ovat hänen mukaansa ennen kaikkea politiikkaa.
Myös Saarinen muistuttaa turismin maailmanlaajuisesta merkityksestä:
– Joka kymmenes työpaikka maailmassa tulee suoraan tai välillisesti matkailusta.
