Yhdysvaltain ja Iranin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan kriittisin osuus eli Iranin ydinohjelmaa koskeva osio ei vakuuta maailmanpolitiikan professoria Teivo Teivaista.
– Tässä Iran nyt lupaa ikuisiksi ajoiksi sitoutua siihen, ettei se rakenna ydinasetta. Se nyt on sellaista sanahelinää, Teivainen sanoo Iltalehdelle.
Teivainen kuitenkin painottaa, että nyt julkaistun aiesopimuksen – viralliselta nimeltään Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirja Amerikan Yhdysvaltojen ja Iranin islamilaisen tasavallan välillä – perusteella on vielä vaikea arvioida mahdollisen lopullisen sopimuksen sisältöä.
Hänen mukaansa on toki mahdollista ja jopa ilmeistä, että se jollakin tavalla heikentää ja hidastaa Iranin mahdollisuuksia ydinohjelmansa kehittämiseen.
Teivainen kuitenkin sanoo suoraan, että on vaikea vielä arvioida esimerkiksi sitä, miten lopullinen sopimus vertautuu vuonna 2015 solmittuun Iranin ydinsopimukseen (JCPOA).
Trump on itse kutsunut edeltäjänsä Barack Obaman solmimaa sopimusta Yhdysvaltain historian surkeimmaksi sopimukseksi. Hän myös veti Yhdysvallat ulos sopimuksesta ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2018.
Täyttyivätkö tavoitteet
Yhteisymmärryspöytäkirjassa mainitaan Iranin ydinohjelman rajoittamisen lisäksi muun muassa, että maat sitoutuvat kunnioittamaan toistensa suvereniteettia, Yhdysvallat purkaa Iranille asetettuja talouspakotteita ja sitoutuu vapauttamaan Iranilta jäädytetyt varat.
Lisäksi pöytäkirjassa mainitaan öljykaupalle merkittävän Hormuzinsalmen avaaminen meriliikenteelle sekä se, että Yhdysvallat ja sen alueelliset liittolaiset solmivat 300 miljardin dollarin arvoisen sopimuksen Iranin jälleenrakennuksesta.
Täyttävätkö nämä yhteisymmärryspöytäkirjassa olevat asiat ne tavoitteet, joita Yhdysvallat lähti operaatiollaan hakemaan?
– Näyttää siltä, että se ei täyttäisi niitä kieltämättä hiukan epämääräisiä tavoitteita, joita Yhdysvalloilla oli, Teivainen vastaa ja lisä�ä, että lopullinen sopimus voi toki vielä muuttaa asiaa.
Teivainen huomauttaa, että esimerkiksi Trumpin ja hänen hallintonsa lupaukset avusta Iranissa hallintoaan vastaan protestoiville kansalaisille jäivät selvästi lunastamatta.
Israel ja Yhdysvallat onnistuivat kyllä aivan sodan alussa tappamaan monia Iranin ylimpään johtoon kuuluneita avainhenkilöitä, mutta täydellisestä vallanvaihdoksesta ei voi vielä puhua.
– Iranin hallinnon vaihdos ei ole toteutunut, ja tilanne on Yhdysvaltojen kannalta mennyt ehkä tavallaan huonompaankin suuntaan. Siellä näyttää nyt olevan kovemman linjan tyypit vallassa.
Israel jäi rannalle
Nyt julkaistussa yhteisymmärryspöytäkirjassa mainitaan useaan otteeseen, että siinä annetut sitoumukset taisteluiden lopettamisesta koskevat myös Libanonia.
Israel on tehnyt Iranissa käynnissä olevien sotatoimien ohella useita iskuja Libanonissa toimivaa Hizbollahia vastaan. Hizbollah on Iranin tärkeä liittolainen.
Teivaisen mukaan Libanonia koskevat lausunnot yhdistettyinä siihen, että yhteisymmärryspöytäkirjassa luvataan Iranille huomattavia taloudellisia helpotuksia, voivatkin herättää närkästystä Israelissa.
– Nämä saattavat osaltaan parantaa Iranin kykyä vahvistua myös sotilaallisesti. Israelissa olisi mieluummin jatkettu Iranin sotilaallisen toimintakyvyn heikentämistä ja Libanonissa Hizbollahin möyhentämistä, Teivainen sanoo.
Mitä yhdysvaltalaiset ajattelevat?
Israelilaiset tulevat Teivaisen mukaan tuskin olemaan ainoat, joille sopimusta voi olla vaikea myydä.
Iranin operaation kustannusten lisäksi Trumpin on nyt myytävä syksyn välivaaleissa äänestyskoppiin asteleville yhdysvaltalaisille se, miten 300 miljardin dollarin Iranin jälleenrakennussopimus maksetaan.
Teivainen huomauttaa, että esimerkiksi onnistuneen Venezuelan operaation jälkeen Trump pystyi perustelemaan siihen uponneita dollareita sillä, että Yhdysvallat saavat ne itselleen takaisin venezuelalaisella öljyllä.
Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance yritti jo etukäteen pehmentää äänestäjien mahdollista vihaa kertomalla, että jälleenrakennuksen viulut hoitaisivat maan Persianlahden liittolaiset.
Tästä huolimatta Trumpin hallinnolla on Teivaisen mukaan vaikea tehtävä edessään.
– Ei näytä kauhean hyvältä, jos syntyy vaikutelma, että Donald lähti sotimaan ja tuloksena ei ole oikeastaan mitään, paitsi ihan helvetisti yhdysvaltalaisten veronmaksajien rahaa Iranin islamistiselle diktatuurille.
