Suomen Pankin Venäjään perehtyneen vanhemman neuvonantajan mukaan Trumpin päätös olla vahvistamatta Venäjän suurta pakotepakettia ei ollut yllätys.
Suomen Pankin Venäjä-asiantuntijalla Laura Solangolla eivät aamukahvit menneet varsinaisesti väärään kurkkuun lauantaiaamuna, kun hän näki uutiset siitä, että presidentti Donald Trump lykkää Yhdysvaltojen Venäjälle suunnitellun suuren tulli- ja pakotepaketin.
Juttu tiivistettynä
– Sehän olisi ollut yllätys, jos Trump olisi jotain siitä paketista oikeasti ottanut käyttöön. Se mahdollistaa todella dramaattisia toimia, Solanko sanoo.
Lauantaina kerrottiin Trumpin lykkäävän aiemmin tänä vuonna säädettyjä Venäjä-pakotteita ja -tulleja, joiden olisi ollut määrä astua voimaan ensi viikolla.
Senaattori Lindsey Grahamin aloitteesta laaditun lakipaketin myötä Yhdysvallat olisi voinut painostaa Venäjän suuria raaka-öljyn ostajia, kuten Intiaa tai Turkkia olemaan ostamatta venäläistä öljyä.
Euroopassa tai lähialueilla pakotteet olisivat saattaneet suitsia tai lopettaa Slovakian ja Turkin öljyostot.
Solangon mukaan päätös olla vahvistamatta pakettia ei itsessään muuta mitään jo olemassa olevien pakotteiden suhteen.
– Tilanne jatkuu nykyisen kaltaisella tasolla, Solanko toteaa.
Mikä pakotepaketin vaikutus olisi voinut olla
Turun yliopiston tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhdon mukaan juuri tässä piilee koko paketin merkitys.
Hän laskee, että Venäjän öljyvienti tuo maalle nyt satoja miljoonia dollareita päivässä enemmän kuin ennen Iranin sodan myötä nousseita öljyn hintoja.
– Venäjä vei viime vuonna 7,1 miljoonaa tynnyriä öljyä per päivä, ja jos jokaisesta tynnyristä saa 50 dollaria enemmän, se on päivässä 350 miljoonaa, Liuhto sanoo.
Tuosta hinnannoususta valtaosa olisi todennäköisesti sulanut pakotteiden mukanaan tuoman kysynnänlaskun myötä.
– Venäjän paine olisi kasvanut, jos pakotepaketti olisi tullut voimaan täysimääräisenä ja suuret ostajamaat Kiinaa lukuun ottamatta olisivat vähentäneet ostojaan, sanoo Liuhto.
Liuhdon mukaan Venäjän hyvinvointirahasto oli lokakuussa supistunut 45 miljardiin dollariin, ja maa oli joutunut myymään kultavarantojaan.
– Putin alkoi joutua tiukkaan paikkaan. Tämä kyllä vapauttaa sen tiukan puristuksen Putinin ympäriltä, Liuhto sanoo.
– Jos olisi otettu käyttöön tuontitulleja maille, jotka ostavat öljyä Venäjältä, sillä olisi voinut olla dramaattinen vaikutus Venäjän öljynvientihintaan, Suomen Pankin Solanko sanoo.
Hän huomauttaa, ettei ole nähnyt mitään vakavasti laadittua analyysiä siitä, miten esimerkiksi Kiina, Intia ja Turkki eli Venäjän öljyn suurimmat ostajat olisivat reagoineet 100 tai 500 prosentin tuontitulleihin.
Toisaalta voi ajatella, että muilta kumppaneilta yli jäänyt venäläisöljy olisi mennyt kaupaksi Kiinaan vaikkakin nykyistä halvemmalla.
Samaan aikaan Trumpin hallinto on ilmoittanut, että se haluaa Euroopan lisäävän kaasukauppaa Venäjän kanssa.
– Maakaasu on aina ollut Venäjän geopoliittinen ruuvi, sanoo Liuhto.
Liuhdon mukaan Venäjä on rakentanut maakaasuinfrastruktuuria Kiinan suuntaan, mutta se ei ole noussut lähellekään samalle tasolle kuin Euroopan maakaasuriippuvuus.
Todellinen muutos on poliittinen viesti
Solangon mukaan jutun ydin ei olekaan pakotteiden tekninen sisältö, vaan se, mitä päätös kertoo Yhdysvaltain sitoutumisesta Venäjä-pakotteisiin ylipäätään.
– Se mikä muuttuu tämän ja epäonnisen diesel-diilin seurauksena, on käsitys siitä, missä määrin Yhdysvallat ylipäätään mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa, Solanko sanoo.
Hän pitää erikoisena koko asetelmaa.
– Neuvotteluasema on jotenkin täysin kummallinen, mutta pitää myöntää, että Trumpin hallinnon päätöksissä on paljon muutakin, jota on vaikea ymmärtää, Solanko toteaa.
Hänen mukaansa juuri nyt siirrettyjen pakotteiden toimeenpanon uhan hölleneminen, ei niinkään pakotteiden tekninen purkaminen, voi lopulta vaikuttaa merkittävästi Venäjän vientituloihin ja rahaliikenteeseen.
– Se on se, mikä on paitsi poliittisesti, myös taloudellisesti se merkittävin juttu tässä, Solanko sanoo.