Venäjä voi käyttää kyberhyökkäyksiä sodankäynnin muotona, mutta sitä on vaikea osoittaa.
Tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvalin mukaan Venäjän kyberhyökkäyksissä on kyse enemmän kuin vain hakkeroinnista.
Porvali vieraili maanantaina Ylen A-studiossa.
– Tämä on valtiollisen toimijan hyvin resursoitua, pitkäjänteistä ja hyvin suunniteltua toimintaa.
Tärkeä kysymys on, milloin kyberhyökkäys ylittää aseellisen hyökkäyksen kynnyksen.
Porvali muistuttaa, että kansainvälisessä oikeudessa aseellisen hyökkäyksen ei tarvitse olla kirjaimellisesti aseellinen. Esimerkiksi merisaarto voi muodostaa aseellisen hyökkäyksen.
– Myös kyberhyökkäys sen jossain kohtaa muodostaa.
Porvalin mukaan raja on kuitenkin harmaa ja määrittelemätön. Hänen mukaansa on muistettava, että Venäjä yrittää kaikilla toimillaan pysytellä aseellisen hyökkäysrajan alapuolella.
Kyberhyökkäyksillä saa aikaan pahaa tuhoa
Lähetyksessä samoin vieraillut Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen sanoo, että kiistatonta on, että Venäjän toiminta on pitkäkestoista ja päämäärätietoista.
Kyberhyökkäyksillä on saatu aikaan pahaa tuhoa. Esimerkkeinä Eronen mainitsee hyökkäykset Ukrainan energialaitoksiin.
Porvalin mukaan kyberhyökkäyksillä voi saada aikaan yhtä pahaa tuhoa kuin oikealla sodankäynnillä. Kyberhyökkäykseen ei tarvitse vastata kyberhyökkäyksellä, hän muistuttaa. Vastaus voi olla esimerkiksi diplomaattinen.
Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu varoittivat viime viikolla yhdessä länsimaisten kumppaneiden kanssa venäläisestä Laundry Bear -kyberuhkatoimijasta.
Ryhmän kohteena ovat muun muassa julkishallinto, kriittinen infrastruktuuri, puolustusteollisuus ja teknologiayritykset. Myös Suomi on ollut kohteena.
