Ay-liike jyrähtää: Näpit irti eläkevaroista
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK korostavat, että työeläkejärjestelmässä ei ole ylimääräistä rahaa.
– Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan suomalaisen työeläkejärjestelmän rahoitusasema näyttää vahvistuvan, mutta se ei tarkoita, että työeläkejärjestelmässä olisi ylimääräistä rahaa, järjestöt linjaavat yhteisessä tiedotteessaan.
Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina meno- ja rakennekartoituksen, joka on jatkoa aiemmin lokakuussa julkistetulle virkapuheenvuorolle. Kartoitus sisältää esityksiä, joilla julkisen talouden velkaantumista hillittäisiin.
Kuten virkapuheenvuorossakin, VM:n tuoreessa kartoituksessa on mukana mahdollinen puuttuminen työeläkkeisiin.
– Eläkevaroja ei pidä käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mikä niillä on: eläkkeiden maksamiseen. Julkisessa keskustelussa ja avauksissa velan taittamiseksi toistuva ajatus siitä, että eläkejärjestelmässä olisi mistä ottaa, on ylipäätään hyvin vaarallinen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo, että eläkevarat tarvitaan tulevien vuosikymmenten eläkkeisiin.
– Tavoite on turvata myös tuleville sukupolville kohtuulliset eläkkeet ja huolehtia samalla siitä, että heille ei muodostu maksun korotuspainetta, Löfgren sanoo.
Palkansaajakeskusjärjestöjä hämmentää se, että ministeriön kartoituksessa yrittäjien- ja maatalousyrittäjien eläkkeisiin esitettävät toimet jäävät hyvin vähäisiksi. Suomen valtio maksaa ensi vuonna 623,6 miljoonaa euroa yrittäjien eläkkeitä. Maatalousyrittäjien eläkkeisiin uppoaa 861,0 miljoonaa euroa.
– Eläkemenot ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Näiden tahojen rahoitukselliseen epätasapainoon on seuraavalla hallituskaudella puututtava tiukalla kädellä. Korjauksia tarvitaan järjestelmään, joka syö epäoikeudenmukaisesti julkisia varoja eikä työeläkejärjestelmään, joka on hoidettu hyvin, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi esittää.