Eurooppa on saanut vihdoinkin toivomansa yhtenäiset sähkömarkkinat.
Näin arvioi talousvaikuttaja Björn Wahlroos Kauppalehdelle kysyttäessä datakeskusten vaikutusta sähkömarkkinoihin.
– Jännittävä juttu tässä on se, että Eurooppaan on nyt syntynyt pitkään tavoitellut yhteiset energiamarkkinat. Luulimme aina, että yhteisten energiamarkkinoiden synnyttämiseksi tarvitaan siirtokapasiteettia, mutta nyt datakeskukset tekevät saman: sähkösyöpöt datakeskukset menevät sinne, missä sähkö on halpaa. Näin hintaerot tasoittuvat, Wahlroos arvioi.
Suomessa oli viime vuonna Euroopan halvin sähkö. Keskimääräinen tukkuhinta oli reilut 4 senttiä kilowattitunnilta. Energiateollisuuden mukaan Euroopan talousalueen (EU + Norja ja Sveitsi) keskiarvo oli vajaat yhdeksän senttiä.
Jos siis Wahlroosin teoria toteutuisi sellaisenaan, niin Suomen hintojen pitäisi nousta lähemmäs keskiarvoa.
Datakeskukset ovat hakeutuneet Suomeen, mikä on synnyttänyt huolta sähkön hinnannoususta sen lisäksi, että investoinnit tuovat tietenkin taloudellista toimeliaisuutta ja verotuloja heikosta talouskasvusta kärsineelle Suomelle.
”Konservatiivinen näkemys”
Sähkönkäyttäjien etujärjestön Elfin toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen pitää Wahlroosin logiikkaa vääjäämättömästä hintojen tasoittumisesta liian suoraviivaisena.
– Se on mielestäni osa konservatiivista ajattelumallia, jossa tarkastellaan olemassa olevia resursseja, mutta uusien investointien dynamiikkaa ei ole huomioitu. Onneksi Suomessa on mahdollisuus kilpailukykyisiin sähköntuotannon uusinvestointeihin. Niitä ei kuitenkaan kannata tehdä, jos kulutuspuolen investointeja ei synny, Kuokkanen huomauttaa.
Hänen mukaansa on toki niin, että kysynnän ja tarjonnan suhde vaikuttaa hintoihin joko nousevasti tai laskevasti. Se, että datakeskukset olisivat tässä kovin ajuri, sitä ei Kuokkanen suoraan allekirjoita.
– Lyhyellä aikavälillä veden varastotasolla taitaa olla suurempi merkitys, Kuokkanen sanoo.
Hinnanmuodostus epätäydellistä
Pitkällä aikavälillä sähkön hintaan vaikuttaa Kuokkasen mukaan mahdollisuudet investoida kulutukseen ja tuotantoon.
Samaa logiikkaa korosti datakeskuksista selvityksen pääministeri Petteri Orpolle (kok) tehnyt Elisan entinen toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.
– Sähköähän tuotetaan kysynnän mukaan. Lähes kaikki datakeskukset sitoutuvat ostamaan uusiutuvaa sähköä pitkäkestoisilla sopimuksilla. Muita uuteen sähköntuotantoon sitoutuneita ei ole paljon näköpiirissä. Näin ollen datakeskukset ovat jatkossakin merkittävässä roolissa, kun Suomeen toivotaan lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa, mikä pitää sähkön hinnan kurissa, Mattila arvioi Kauppalehden haastattelussa.
Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja Iiro Rinta-Jouppi puolestaan arvioi, että esimerkiksi yhtiön ison Korsnäsin merituulihankkeen eteneminen investointipäätökseen edellyttäisi sähkön hinnannousua lähemmäs Euroopan keskiarvoa nykyisiltä pohjilta.
Kuokkasen mukaan sähkömarkkinan toimivuudessa on sinänsä toivomisen varaa.
– Investointimahdollisuudet uuteen kulutukseen ja tuotantoon määrittelevät hyvin toimivilla markkinoilla sähkön rajahintoja. Näitä hintoja finanssimarkkinoiden tulisi peilata, mutta taitaa sielläkin likviditeetin suhteen yli viiden vuoden sopimuksissa olla joitakin haasteita, Kuokkanen sanoo.
