Droonituotanto Suomeen vai Ukrainaan? Yhteistyösopimus nostaa esiin turvallisuuskysymyksiä
Tuotanto Suomessa voisi altistaa maan Venäjän vastatoimille, kun taas tuotanto Ukrainassa toisi omat logistiset haasteensa sodan keskellä.
Juttu tiivistettynä
Suomi ja Ukraina ovat solmimassa sopimusta drooniteknologian yhteiskehityksestä, mutta yhteistyöhön liittyy merkittäviä avoimia kysymyksiä. Keskeinen niistä on, tuotettaisiinko drooneja Suomessa vai Ukrainassa, sillä päätöksellä on suora vaikutus Suomen turvallisuusriskeihin.
Presidentti Alexander Stubb ilmoitti sunnuntaina Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajien huippukokouksessa Ukrainassa, että sopimus voisi syntyä pian. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi suhtautui ehdotukseen myönteisesti.
Tarkempia yksityiskohtia yhteistyöstä ei ole vielä julkistettu, mutta asiantuntijat nostavat esiin useita avoimia kysymyksiä.
Tuotantopaikka ratkaisee riskien tason
Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa sanoo Ylen aamussa, että tuotantopaikan valinta on kriittinen kysymys molempien maiden kannalta.
– Jos drooneja tuotetaan Suomessa ja ne päätyvät Ukrainan sotaan, se lisää riskejä ja mahdollisia uhkauksia Venäjältä. Toisaalta tuotanto Ukrainassa nopeuttaisi toimituksia, Kullaa sanoo.
Hän toteaa, että kysymyksiä on myös siitä, missä määrin ja kuinka nopeasti drooneja tuotettaisiin.
Tuotanto Suomessa voisi altistaa maan Venäjän vastatoimille, kun taas tuotanto Ukrainassa toisi omat logistiset haasteensa sodan keskellä. Molemmat vaihtoehdot sisältävät sekä etuja että haittoja.
Patria voisi täyttää teknologista aukkoa
Riskien ohella yhteistyö toisi myös selkeitä hyötyjä Suomelle. Kullaa arvioi, että yhteistyö loisi suomalaiselle puolustusyhtiö Patrialle mahdollisuuden kehittää drooniteknologiaa, joka yhtiöltä on toistaiseksi puuttunut.
– Kyllä se varmasti ainakin Suomen puolustuskykyä nostaisi, hän sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen korostaa, että Ukrainasta on sodan aikana tullut merkittävä toimija eurooppalaisilla puolustusmarkkinoilla.
– Kyse on siitä, että Ukrainasta on tullut nimenomaan kontribuoija eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustusarkkitehtuurissa. Sotateknologiset innovaatiot syntyvät tällä hetkellä Ukrainassa, Karjalainen kertoo.
Ukraina kehittää omia ratkaisuja
Karjalaisen mukaan drooniteknologia ja muu moderni sotateknologia on konkreettisesti keskiössä, kun koko Euroopassa etsitään ratkaisuja oman pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen.
Ukrainassa keskustelun painopiste on siirtynyt kansainvälisestä aseavusta siihen, mitä maa itse pystyy tuottamaan ja tarjoamaan kumppaneilleen. Taustalla ovat merkittävät puutteet kansainvälisessä aseavussa, erityisesti ilmatorjuntakyvyssä.
– Paljon enemmän kuin puhutaan aseavusta, niin puhutaan siitä, mitä Ukraina itse tällä hetkellä kehittää, pystyy tuottamaan ja sitten myös tarjoamaan eurooppalaisille kumppaneille, Karjalainen sanoo.
Huippukokous pidettiin Ukrainan itsenäisyyspäivän alla. Tällä hetkellä yli kolmannes Euroopan unionin Ukrainaan suuntautuvasta tuesta tulee Pohjoismaista ja Baltiasta. Stubb vakuutti kokouksessa, että tuki jatkuu vahvana.