El Niño on alkamaisillaan – Meteorologilta raju povaus
Tyynen valtameren sääsysteemeihin vaikuttava El Niño saattaa olla tänä vuonna poikkeuksellisen voimakas.
Säämallinnusten perusteella on varmaa, että El Niño alkaa tänä vuonna. Todennäköisesti se julistetaan alkaneeksi jo lähiviikkoina.
– Mallien keskiarvo on tosiaan nyt niin korkea, että sitä voitaisiin kutsua super-El Niñoksi, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
Rantasen mukaan osa malliennusteista povaa ilmiöstä historiallisen voimakasta, mutta on myös malliennusteita, jotka eivät yllä super-El-Niñon kategoriaan. Forecan sääblogin mukaan villeimmissä otsikoissa on puhuttu jopa ”Godzilla” -El Niñosta.
El Niño alkaa, kun meriveden pintalämpötilat trooppisella Tyynellä valtamerellä nousevat puoli astetta keskimääräisiä arvoja korkeammiksi. Voimakkaasta ilmiöstä puhutaan silloin, kun pintalämpötila on yli kaksi astetta keskimääräistä arvoa korkeammalla.
Sekä tavallinen että niin kutsuttu super-El Niño ovat luonnollisesti toistuvia ilmiöitä. Tavallinen ilmiö toistuu 2–7 vuoden välein ja sen voimakkaampi muoto 10–20 vuoden välein. Edellinen super-El Niño koettiin vuosina 2015–2016 ja sitä edellinen vuosina 1997–1998.
El Niño on
Lähde: Forecan sääblogi
Kuivuus ja maastopalot
Maailman ilmatieteen järjestö varoittaa, että sään ääri-ilmiöiden riskit lisääntyvät tulevina kuukausina.
El Niño muodostuu, kun itäinen ilmavirtaus Tyynellä valtamerellä heikkenee. Tyynen valtameren länsiosien eli Kaakkois-Aasian rannikon lämpimät pintavedet, joiden lämpötila voi olla jopa 30 astetta, leviävät kohti itäistä Tyyntä valtamerta. Merialueen lämpeneminen vaikuttaa ilmakehän kiertoliikkeeseen, mikä vaikuttaa alueiden sademääriin.
El Niñon aikaan Pohjois-Australia ja Kaakkois-Aasian saarivaltiot, kuten Indonesia ja Filippiinit, sekä Intia kokevat tavanomaista enemmän kuivuutta. Monsuunikausi on keskimääräistä heikompi, ja rankkasateet vähäisempiä.
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO raportoi vuosien 2015–2016 El Niñoon linkittyneen kuivuuden aiheuttaneen satojen menetyksiä ja ravinnon puutetta muun muassa Somaliassa ja Sudanissa. Myös Keski-Amerikassa kärsittiin erityisen kovasta kuivuudesta.
Kuivuuden myötä maastopalojen määrä kasvaa, mikä voi huonontaa ilmanlaatua. Esimerkiksi Indonesiassa nähtiin talven 1997–1998 aikana erityisen massiiviset metsäpalot, jotka tuhosivat satoja tuhansia hehtaareja sademetsää. Samalla ilmanlaatu heikkeni myös ympäröivillä alueilla.
Tulvat ja hurrikaanit
Tyynen valtameren toisella puolella, Keski- ja Etelä-Amerikan rannikolla, sateet puolestaan lisääntyvät. Tulvat ovat koetelleet etenkin Perua näinä vuosina.
The Washington Post uutisoi meriveden lämmenneen Perun pääkaupungin Liman pohjoispuolella jo nyt yli seitsemän celsiusastetta. Vaikka siellä on nyt talvi, lämpötilat ovat kesälukemissa.
Ilmiö voimistaa yleensä hurrikaaneja itäisellä Tyynellä valtamerellä.
Hurrikaanikaudesta on siis odotettavissa keskimääräistä voimakkaampi. Se voi myös tuoda lisää sateita esimerkiksi Kaliforniaan, jossa maastopalokausi on jo alkanut. The New York Timesin haastattelemien meteorologien mukaan luvassa voi olla rankkoja sateita, mutta myös rajuilmoja, jotka eivät tuo sateita. Nämä kasvattavat salaman aiheuttamien maastopalojen riskiä.
Atlantin puolella hurrikaanikausi on yleensä tavanomaista hiljaisempi El Niño -vuosina.
Forecan sääblogin mukaan El Niño -ilmiö nostaa myös kulkutautien riskiä maailmalla, kun esimerkiksi hyttysten levittämien tautien esiintyvyys kohoaa paikoin.
Korkeampia lämpötiloja
Päiväntasaajan ympäristössä Afrikasta Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan ilmalämpötilat ovat El Niñon aikaan keskiarvoa korkeampia, sillä lämpö merivedestä siirtyy viiveellä ilmakehään.
Myös Alaskassa ja Kanadassa Tyynenmeren rannikolla talvi on yleensä leuto. Pääasiassa ilmiö kuitenkin vaikuttaa trooppisella alueella.
Koska ilmiö nostaa trooppisen alueen keskilämpötilaa, vaikuttaa se myös koko maapallon keskilämpötilaan. Tämän vuoden loppupuoli ja ensi vuosi voivat olla ennätyksellisen lämpimiä globaalisti mitattuna.
Rantanen muistuttaa, että ennätyksellisyys ei johdu vain El Niñosta, vaan pitkän aikavälin lämpenemistrendistä.
– Eli taustalla ilmasto lämpenee tasaisesti vuosi vuodelta, mutta sitten siihen päälle tulee tällaista luontaista vaihtelua.
Piikit keskilämpötilassa ovat El Niño -vuosia ja kuopat tasaavia La Niña -vuosia.
– El Niño antaa tavallaan esimakua tulevasta. Siitä, minkälaisia ovat keskimääräiset vuodet joskus kymmenen vuoden päästä.