Voice of Freedom Повна версія

Elina Valtoselta kova avaus – Näin reagoivat ryhmäpomot

· Main news

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) synnytti veropäivään kytkeytyneen keskustelun verotietojen avoimuudesta.

Valtonen hämmästeli X:ssä ”ihmisten tulotietojen pyörittelyä mediassa” ja kysyi, ”olisiko verotuksen kohdistumista ja taakan jakautumista mahdollista tarkastella myös anonymisoidusti” eli henkilöiden nimiä paljastamatta.

Iltalehti selvitti eduskuntaryhmien tai ryhmien puheenjohtajien kannat Valtosen avaukseen. Kovin vahvaa tukea ei heru, joskin Valtosenkin näkökulmia osin myös ymmärretään etenkin hallituspuolueissa.

Valtosen oman eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra kertoo, ettei kokoomuksen eduskuntaryhmä ole muodostanut kantaa verotietojen julkisuuden muuttamiseen.

– Pidän avoimuutta lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Mutta sen pitää toimia molempiin suuntiin. Jos julkisuudessa voidaan tarkastella, ketkä rahoittavat yhteiskuntaamme ja kuinka suurilla summilla, pitää yhtä lailla voida tarkastella, mihin verorahat käytetään, Kopra kommentoi.

Kopra toteaa, että suomalaisilta kerätään joka vuosi valtava määrä veroja. Hänen mielestään erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan lisää avoimuutta siitä, mitä palvelut maksavat ja mitä verorahoilla saadaan aikaan.

– Yhteiskunta edellyttää suomalaisilta avoimuutta. On kohtuullista edellyttää samaa myös yhteiskunnalta itseltään, Kopra summaa kantaansa.

”Jotain voisi miettiä”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei ole käsitellyt verotietojen julkisuutta.

– Omasta mielestäni on outoa, että niin montaa muuta asiaa koskee joskus absurdinkin tiukka yksityisyydensuoja, mutta ihmisten verotiedot ovat julkista riistaa, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

– En lähtisi välttämättä kuitenkaan niitä kategorisesti salaamaan, mutta jotain voisi miettiä tämän verotietojen karnevalisoitumisen ja ”kansallisen kateuspäivän” ilmiön vähentämiseksi, Mäkelä näkee.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten ohella hallituspuolueiden edustajista kantansa kertoo kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Koska ryhmässä ei ole käyty laajaa keskustelua, Östman sanoo omasta puolestaan, että julkisilla verotiedoilla on merkitystä yhteiskunnallisen keskustelun verojärjestelmän oikeudenmukaisuuden arvioinnin kannalta.

Hänen mielestään samalla on kuitenkin perusteltua arvioida, aiheuttaako nykyinen käytäntö yksityisyydensuojan ongelmia ja kannustaako se tietojen viihteellistämiseen.

– Siksi olen valmis tarkastelemaan keinoja, joilla yksityisyyden suojaa voidaan vahvistaa ilman, että verotuksen avoimuudesta luovutaan kokonaan, Östman sanoo.

Hallituspuolueista RPK:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ei vastannut Iltalehden kyselyyn.

”Ei ole vahvoja tunteita”

Oppositiopuolueissa verotietojen avoimuus saa selkeämpisanaista kannatusta kuin hallituspuolueista.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoo, että SDP kannattaa verotietojen avoimuutta.

– Emmekä siis kannata verotietojen anonymiteettiä niiden osalta. Verotietojen julkisuus vahvistaa luottamusta järjestelmään ja mahdollistaa paremman ja faktoihin perustuvan julkisen keskustelun sekä politiikan teon. Avoimuus on myös välttämätöntä verovälttelyn ehkäisemiseksi, Tuppurainen kertoo ryhmänsä kannasta.

Tuppurainen sanoo, että samalla on hyvä huomata, että verotulot eivät tällä hetkellä kaikelta osin julkisia ja monella varakkaalla on mahdollisuus piilottaa tuloja esimerkiksi holding-yhtiöihin, jolloin merkittävä osa tuloista jää pimentoon.

– Järjestelmää olisi syytä kehittää siihen suuntaan, että se pystyisi entistä paremmin huomioimaan nämä seikat, jolloin tiedot antaisivat entistä paremman kuvan todellisista tuloista sekä varallisuudesta.

Keskustan ryhmyri Antti Kurvinen kuittaa, ettei ryhmällä ole kantaa asiaan.

– Itselläkään ei ole vahvoja tunteita asiasta. Minusta nykykäytäntö on ok. Suomalaisen hallinnon avoimuuteen liittyvä perinne, Kurvinen tiivistää.

”Mässäily saa ajoittain villejä piirteitä”

SDP:n tavoin vihreät ei kannata verotietojen avoimuuden kaventamista.

– Tietojen julkistaminen auttaa osaltaan arvioimaan taloudellista valtaa, ryhmäpuheenjohtaja Oras Tynkkynen (vihr) kommentoi ryhmänsä puolesta.

Tynkkynen uskoo, että avoimuus voi myös olla yksi osasyy siihen, että suomalaiset näkevät verotuksen arvon ja hyväksyvät verotuksen kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen laajasti.

– Pikemminkin voi miettiä, jääkö nykyisissä verotiedoissa jotain olennaista katveeseen.

– Verotiedoilla mässäily saa toki ajoittain vähän villejä, karnevalistisia piirteitä. Menestymisessä ei kuitenkaan ole mitään hävettävää tai salailtavaa. Itse arvostan jokaista, joka rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaamme työstä ja yrittämisestä maksamillaan veroilla, Tynkkynen sanoo.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoo, ettei verotietoja pidä muuttaa salaisiksi.

Hän painottaa verotietojen julkisuuden edistävän demokraattista ja avointa yhteiskuntaa sekä taloudellisen vallankäytön läpinäkyvyyttä. Se myös mahdollistaa yhteiskunnallisen keskustelun verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja nostaa esiin epäkohtia.

– Vasemmistoliiton mielestä verotietoja tulisi päinvastoin laajentaa samalla kun suuriin varallisuuksiin kohdistuva varallisuusvero eli miljonäärivero otetaan käyttöön. Huomattava osa taloudellisesta vallasta ja eriarvoisuudesta liittyy suuriin varallisuuksiin, joista nykyiset verotiedot eivät kerro juuri mitään, Pekonen lisää.

”Pelkkä uteliaisuus ei ole riittävä peruste”

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo ei vastannut Iltalehden perjantaina tekstiviestitse lähettämään kyselyyn.

Kansanedustaja Timo Vornanen (tv) sanoo, ettei kannata verotietojen täydellistä salaamista.

– Niiden julkisuus mahdollistaa vallankäyttäjien taloudellisen aseman arvioinnin ja tukee riippumatonta journalismia, erityisesti kansanedustajien kohdalla, Vornanen näkee.

Hänen mielestään tavallisten yksityishenkilöiden verotietojen laajamittaisen julkaisemisen tarpeellisuutta on kuitenkin syytä arvioida uudelleen.

Elina Valtosen tavoin juuri Vornanen vaikuttaa nostavan esiin anonymisoidun tiedon mahdollisuutta:

– Tuloeroja ja verotuksen oikeudenmukaisuutta voidaan tutkia pitkälti anonyymien tilastojen avulla, ja digitaalisessa ympäristössä yksityisyydensuojalle on annettava riittävä painoarvo, Vornanen sanoo.

– Säilyttäisin verotietojen julkisuuden, mutta rajoittaisin niiden massajulkaisemista, sillä pelkkä uteliaisuus ei ole riittävä peruste, hän kuitenkin lisää.

Näin Iltalehti kysyi poliitikoilta:

Elina Valtonen on herätellyt keskustelua X:ssä verotietojen julkisuudesta. Kysyisimme uutista varten eduskuntaryhmien kantaa siihen, pitäisikö verotiedot muuttaa salaisiksi siten, että niitä tarkasteltaisiin vain anonyymisti? Jos ryhmällä ei ole kantaa, toivoisimme henkilökohtaista kantaanne asiaan? Voisitteko myös lyhyesti perustella kantanne?

Iltalehdelle vastattiin kirjallisesti.